Kokouksia, saunailta ja talleilua

Lauantaina oli TSAUn johtokunnan kokous ja saunailta. Kokous venyi jopa 4,5 tunnin mittaiseksi, mutta kun se vihdoin ja viimein oli ohi palkittiin meidät hyvällä ruualla, juomalla ja tietenkin seuralla :) . Pitkästä aikaa minäkin pääsin tuulettumaan oikein kunnolla. Ei sen puoleen, eipä tarvitse vähän aikaan taas lähteä...
Maanantaina olikin sitten KisAn hallituksen vuoro, mutta luojan kiitos se ei kestänyt kuin 1-1,5 tuntia, joten se ei ollu yhtä tuskallista. Mulla oli auto tuon maanantain tuulilasin vaihdossa ja menin KisAn sihteerin Katin kanssa kokoukseen ja tietenkin poiskin päin ja samalla tuli juttua taas hevosista ja talleilusta. Meillä on joskus aikaisemminkin ollut juttua samaisesta aiheesta, mutta silloin en sitten sen kummemmin alkanut asiaa kaivella kun en tiennyt mitä tuleman pitää, mutta nyt päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä asialle jotain. Tuli nimittäin juttua Kärkelän tallista, joka sijaitsee Kiskossa ja siitä kuinka tallin pyörittäjä voisi kaivata aina välillä apuja. Vastineeksi tallihommista saisin ratsastella ja mahdollisesti myös saisin jokusen ratsastustunnin. Ratsastus on ollut pitkä aikainen haaveeni sillä olenhan käynyt hevospainotteisen lukion. Keskiviikkona sitten talssin ensimmäistä kertaa Kärkelän tallille tutustumaan paikkoihin ja hevosiin. Talli sijaitsee vanhan Kärkelän kartannon miljöössä ja on upeissa vanhoissa puitteissa. Ihan tallin vieressä virtaa pieni koski jonka yli kulkee pieni ajosilta. Talli sijaitsee vanhan ruukin tiloissa ja tavallaan on siroteltu eripuolille rakennusta. Maneesia ei ole, mutta kunnon kokoinen ratsastuskenttä löytyy. Samoin tarhat ja laitumet ovat kunnon kokoiset ja hevosia ja poneja on yhteensä 22. Tänään olin sitten toista kertaa ja tällä kertaa Veetikin pääsi mukaan. Ulkona se olisi mennyt ja viipottanut vaikka koko päivän, mutta kun piti mennä talliin sisälle niin siitä Veeti ei tykännyt sitten yhtään. Veeti osasi hienosti väistää hevosia ja kulki suht luontevasti tarhojen ja aitojen välissä. Jossain vaiheessa täytyy kokeilla mitä Fii sanoo moisesta.

Huomenna onkin sitten TSAUn viralliset agilitykilpailut ja minä olen vastaava koetoimitsija. Ei kyllä yhtään nappais.No kai se on vaan pakko.
Onks pakko jos ei ihan oikeesti taho?

Veeti vanhainkodissa

Viime viikon torstaina, kun olin selvinyt selkäkivuista, päätin ajaa treeneihin Suomusjärven Hinttaan vanhainkodin kautta ja käydä mummelia moikkaamassa. Olin juuri vähän aikaa sitten kuullut että sinne saa viedä koiran sisälle, joten ajattelin että Veetihän on ihan täydellinen sinne kun on niin rauhallinen ja rakastaa rapsutuksia. Ajattelin jo ennen ennen kuin pääsimme sisään että pidän Veetin vapaana sillä ne laitoksen liukkaat lattiat on todella inhottavat kulkea remmissä. Hienostihan se Veeti siellä mennä viipotti eikä yhtään mammaakaan saatu keilattua nuri :) . Mummeli vaan oli niin väsynyt ettei oikein jaksannut seurustella, joten lähettiin sitten muita mammoja ja pappoja moikkaamaan. Siinä samassa Veeti taisi vetää puolien asukkien iltapäivä kahvin kanssa jaetut kääretorttupalaset ja ties vaikka mitä eli ihan joka torstai ei olla sinne menossa... Ihmeen rautanen vatsa tuolla koiralla on kun ei mennyt tuon kummemmin sekaisin.

Illalla treeneissä mulla oli hyvä meininki Fiin kanssa ja päästiin me jopa radalle saakka ja kerettiin ottamaan muuri-hyppy-putki-puomi pätkä kun puomin alastulossa Fii tuli jotenkin oudosti alas ja ilmeisesti vähän myös ontu jalkaansa. Vein koiran autoon ja kävin seuraamassa Anun ja Enskan treenin ja menin purkamaan kiukkuani TSAUn toimistoon. Tuli sitten toimistokin siivottua...

Tämäkin vielä...

Eilen sitten aamupäivällä, ihan rauhassa kotona ollessani, pamahti selkä. Ihan yhtäkkiä tuolta vasemmalta puolelta lapaluun ympäriltä meni niin kovin jumiin, että kaikki liikkuminen teki todella kipeää. Olin kuitenkin päättänyt että treenit menen vetämään ja käyn Pyhälammella siskon tyttöä kattomassa (ja vähän tietysti siskoakin =) ), joten sinnehän lähdin. Itse asiassa taisi olla hyvä että lähdin, koska tuntui että selkä vetristy siinä samalla kun sitä äheltämällä yritti jotenkin liikkua. Nyt se tuntuu jo paljon paremmalta vaikka aamulla kun yritin venytellä niin meinasin saada pa*ka halvauksen kun se sattu niin kovin, mutta pistin vähän Panadolia aamupalaksi poskeen ja johan alkoi pelittämään. Onneksi on noita vahvempia särkylääkkeitä vielä jäljellä joulukuusta niin voi niitä sitten käyttää vähän muihinkin särkyihin (jotain positiivista siitäkin keikasta...).

Koirista sen verran, että Fii on näin kotona rauhoittunut melkoisesti. Muualla en sitten vielä tiedä että osaako se silloin käyttäytyä, mutta olisi tarkoitus aloittaa opettelemaan kävelemään remmissä niin, että se ei siellä agility hallillakaan riuhdo ja sinkoile joka suuntaan. Veeti yrittää selkeästi ottaa jälleen henkistä yliotetta vinkumalla ja muutenkin ujuttamalla itsensä jotenkin jommankumman "liiveihin", mutta yritän aina muistaa että ei sen aloitteesta ja motkotan samalla siitä Danille. Vielä kun meillä kävis vieraita sen verran että päästäis harjoittelemaan niiden vastaanottoa niin olis ihan hyvä.
Olen viime aikoina käynyt koirien kanssa mettässä rämpimässä siinä toivossa että ne oppis käyttämään niitä syviä lihaksia. Eihän se tietysti heti näy, mutta toivossa on hyvä elää. Tarttis alkaa käymään tuolla KisAn kentällä harjottelemassa niitä hyppytekniikka juttuja... Toivotaan ettei vielä vähään aikaan tuu lunta eikä kenttä jäädy.

KisA hakee muuten edelleen talviharjoittelupaikkaa eli jos tiedät jonkun sopivan Muurla-Suomusjärvi-Kisko-Perniö-Karjalohja akselilta niin ilmoitappa heti mulle!

Siinähän noita taas olikin...

Juttuja

Jos kirjoittelis tännekkin taas pitkästä aikaa...
Minun elämään ei kuulu edelleenkään mitään erityisen hyvää, mutta ei anneta sen nyt häiritä.

Lauantaina oli Varsinais-Suomen piirimestaruuskisat ja voi vitsi että olin iloinen tai voisiko sitä jopa sanoa että ylpeä? Vaikka ei ne ihmiset siellä mitenkään mun ansiosta ollut, mutta olin vaan niin ylpeä että kaikki tutut on jaksanu niin hyvin treenata ja muutenkin. TSAUlaiset pärjäs hurjan hienosti! Joukkue kisassa jokaisessa säkäluokassa TSAUn kakkos joukkueet nappasivat hopeaa tai pronssia ja yksilökisassa TSAUlaiset pärjäsivät myös loistavasti! Mineissä nimittäin piirimestaruuden nappasivat Hanna Miettinen ja Hulda ja makseissa tuli peräti vitos voitto (voiko noin sanoa tai siis kirjoittaa?) kun kaikki 5 ensimmäistä sijaa meni TSAUlaisille ja Jouni Orenius ja Yoko nappasivat tietenkin piirimestaruuden, vaikka Jouni kovin vaatimaton asian suhteen oli kun heille tuli toiselta radalta vitonen. Kisoissa oli vielä muitakin TSAUlaisia, jotka pärjäsivät myös hienosti!
Ja sitten Tassulaiset! Olipa hienoa nähdä että Tassut olivat saaneet kerättyä monta joukkuettä piirimestaruuksiin ja vaikka tuloksia ei mitenkään hurjasti tullutkaan niin oli ihana nähdä että suht alottelevat koirakot olivat uskaltautuneet niinkin hurjaan joukkoon kisaamaan! Aivan loistavaa! Niin sitä pitää!

Itsellä tuli tietenkin kisojen myötä hirmu hinku kisaamaan ja mielellään reenailisin ihan kunnolla, mutta Veeti kerää edelleen kierroksia tylsällä elämällä ja pääsee aina välillä tekemään vauhti suoraa ja Fii käyttäytyy nykyään kuin sika ja varsinkin agility hallilla. Mä olenkin nyt ottanut sen kanssa sellasen kurin palautuksen mikä jatkuu edelleen ja toivottavasti se alkaa tuottamaan tulosta nopeasti. Fiillä pitäisi myös alkaa se kiima näitä aikoja ja mä toivon että se aloittaa sen pian tai ainakin niin että me päästään sitten loppuvuoden koulutuksiin. Siitä puhen ollen me ollaan Even kanssa taas varattu Nooralle koulutus aika ja se on joulukuun alussa ja sitten sain inspiraation tutustua paimennukseen ja tilasin Kaisa Hilskalta yksityistunnin asian tiimoilta. Oikeastaan minulla ei ole mitään odotuksia tältä tunnilta, mutta on mukava mennä katsomaan miten noi koirat lampaisiin reagoi ja sitten täytyy kattoa uudelleen olisko paimennuskärpänen purrut. Olisin ensin halunut mennä sellaiselle kurssille, mutta se oli sitten tietenkin juuri samana päivänä kun meillä on agility treenit joten en voinut siihen sitten mennä. Oishan täältä lähempääkin tietysti löytynyt joitain paimennusihmisiä, mutta olen jotenkin saanut sellaisen käsityksen, että mulla on joko väärän rotuinen koira tai sitten me ei olla ollenkaan päteviä paimennukseen ja Hilskan kanssa meillä on ollut aikaisemminkin juttua tästä lampaisiin tutustumisesta, joten päätin aloittaa sieltä. Mitään en paimennuksesta vielä ymmärrä enkä sitä lähde kauheella paahteella opiskelemaan ennen kuin näen miten mun koirat niihin lampaisiin raegoi ja muutenkin pääsen keskustelemaan asiasta tietävän ihmisen kanssa.

Siinä kai noi suurimmat kuulumiset ;)