Agi Tassuareenalla 1.1.2008

Tällä kertaa ei ollut suunnittelu osuutta ollenkaan, kun minä olin niin pää pilvissä siitä mutkan suorittamisesta. Harjoitukset menivät jotenkin näin: Ensin hyppy-pituus-hyppy pari kertaa ja molemmilta puolin, sitten hyppy-pituus-hyppy 90 asteen kulma vasemmalle ja hyppy. Tuota kulmaa loivennettiin noin 45 asteen kulmaan. Tässä välissä pidettiin tauko. Toinen harjoitus oli sitten sama alku, mutta tällä kertaa käännyttiin oikealle, jossa oli hyppy ja kun tämä oli suoritettu kunnialla, niin otettiin lopuksi neljän esteen suora mikä oli muuten sama, mutta neljäs este oli suora putki.

Suora meni hienosti. Siinä ei ollut mitään ongelmaa. Mutka tehtiin niin että oli kiinni pitäjä ja purkin pitäjä. Näin minä pääsin hiukan edelle, jotta olisin mutkassa ajoissa. Mutkakin meni hienosti vaikka olikin tiukka mutka. Syy miksi sitä loivennettiin, oli se että minä pysähdyin kolmannelle esteelle kutsumaan Veetiä ja se ei sitten ollut hyvä asia. Joten loivennettu mutka otettiin sitten niin että minä juoksin koko ajan ja sekin onnistui hyvin.

Oikealle kääntyminen otettiin ihan saman lailla paitsi että tällä kertaa minulla ei ollut koiran pitäjää ja se aiheutti sen että Veeti yritti oikaista suoraan Peten luo, joka edelleen piteli purkkia. Kun saatiin pitelijä koiralle niin homma alkoi heti pelaamaan. Jätimme tämän tähän kerta onnistumiseen ja kokeilimme suoraa. Tässähän haasteena oli se putki, mikä ei ihan heti onnistunut vaan kaivattiin pientä avitusta Peteltä jonka jälkeen se jälleen onnistu.

Yllättävän pieniksi ne mutkien kaarrokset sitten pieneni kun Veeti sai vähän vihiä mistä oli kyse. Erityisesti onnistuin siinä mitä Mika tuossa viime kommentissaan sanoi eli ”yritä pitää harjoitusten aikana vire mahdollisemman ylhäällä”. Tein sellaisia pyrähdyksiä aina kun siirryttiin paikasta toiseen ja otin koiran siihen mukaan. Harjoitusten alussa aina juostiin kentälle ja vähän revittiin patukkaa, samoin kun harjoitusten jälkeen kun lähdettiin kentältä.

Huonosti meni se, että en hiljentänyt Veetiä kentän laidalla, vaan vein sen autoon… Osa syy oli se, että meidän uusi treeni kaverimme on vähän rähjä, enkä halunnut että Veeti ja Jesse ottavat yhteen ja että Veeti saa siitä jonkun uros vihan, joten turvallisin vaihto ehto oli viedä Veeti autoon. Veetihän ei rähjää uros koirille muuta kuin silloin jos ne alkaa hänelle uhittelemaan eli Veeti puolustautuu mutta ei aloita, paitsi ehkä joskus jos kyse on ruuasta, mutta silloin sen ei tarvitse olla uros eikä edes koira.

Kun Veeti huomasi että alan laittaa treeni kamoja kasaan ja pukemaan niitä, Veetin mielestä aivan ihania, vaatteita päälleni, se selvästi oli ihan tärinöissään. Jopa enemmän, kuin mitä yleensä. Tähän syynä oli varmaan se että meillä oli tuo joulu viikko taukoa joten ei kauheasti tullut touhuttua mitään erikoista. Treeneissä juuri tuo edellä kertomani vireen nostaminen ja ylläpito onnistui aikaisempaa paremmin ja Veeti oli hyvin mukana koko ajan. Aina tietenkin on parantamisen varaan. Treenien jälkeen Veeti pääsi lenkille Numben, Mendezin, Raijan ja Irman kanssa ja tuntui nauttivan olostaan. Tällä kertaa Veeti jopa yhtyi noiden Numben ja Mendezin hömpötyksiin ja juoksi niin pirusti. Edellisellä kerralla Veeti vain seuraili sivusta.