Jouten

Tää viikko ollaan vaan oltu tai siis koirat on vaan ollu ja mä oon hosunu omiani. En oo tehny mitään kummankaan kanssa paitsi mitä nyt antanu ruokaa ja vähän lenkillä käyttäny, mutta siinä se. Wilman kanssa oon vähän leikkiny niin että Veeti näkee, mut siin on kaikki mitä ollaan tehty. Syy tähän löytyy viimeisestä työ viikosta ja pienestä loma järjestelyistä. Ideana on myös ollut se että saisin Veetin vähän niin kuin kyllästymään jotta sillä olis vähän enemmän virtaa tuohon tekemiseen, siis kaikkeen tekemiseen. Seuraavat kaksi viikkoa oon lomalla ja ens viikolla yritän saada kämpän sen näköseks että täällä asuu ihmisiä eikä sikoja =) . Ens viikolla yritän myös alkaa taas tekemään Veetin kanssa kaiken näköistä.
Elokuun viimeisellä viikolla lähetään koko konkkaronkka reissuun. Vuokrataan asuntoauto viikoksi ja lähetään tästä tuota länsirantaa pitkin ajamaan ylös päin. Ajetaan varmaan Raaheen saakka ja lähetään siitä sitten sisämaahan päin ja käydään sukuloimassa parissakin paikkaa itä-Suomessa. Sitten ajetaan ensin ihan etelä rannalle saakka ja ajetaan sitä pitkin kotiin. Koirat siis lähtee mukaan ja kissa jää naapurien hoivaan. Muutama koirataphtumakin olis tossa matkan varrella mutta saa nähä saanko puhuttua tuota isäntää ympäri... Pitäs varmaan keksiä vastineeksi jotain jalkapallo juttuja... Matkalla ajattelin käyttää hyväkseni kaikkia uusia paikkoja tuon Veetin kanssa, jotta saisin Veetin leikkimään muuallakin kun kotona. Toivottavasti tää viikon tekemättömyys ajaa asiansa!

Ensimmäinen jälki ja vähän muutakin

Viime lauantaina tein Veetille ensimmäisen, pari metrisen jäljen. Se meni oikein hyvin! Ensin Veeti oli sillai et en varmaan oo tulossa sun kanssa sinne mettään, mut sitten ku päästiin siihen alku nanna kasalle ni johan rupes lyyti kirjottamaan.

Tein jäljen sammaleelle (en tiiä oliko sopiva alusta alottavalle koiralle) ja talloin ensin tasajalkaa pienen alueen alku nanna kasalle sitten lähdin siitä tekemään jälkeä niin että ainakun otin askeleen eteen päin, askeleen ottaneen jalan kantapää jäi paikalla olleen jalan varpaiden kohdalle ja siihen väliin aina nanna.
Hyvin Veeti haisteli siinä kun jälkeä mentiin eteenpäin mutta varmaan se niitä nannoja ennemmin haki kun jälkeä. Veeti eteni tosi rauhallisesti! Ei tarvinu ku kerran hiukan pidättää että kerkee syömään kaikki nannat, mut muuten meni tosi hienosti ja loppu palkkakin (ruoka) löyty sieltä loppujen lopuksi. Ensin ei meinattu mennä mettään ja nyt ei meinattu tulla pois. Tätä nyt jatketaan jonkun aikaa ja aletaan hiukan pidentää sitä jälkeä.

Torstaina oltiin sitten agiliyt reeneissä ja sielläkin meni tosi kivasti. Veeti innostu jonkun verran leikkimään ja kaikki harjotukset meni tosi mukavasti.
Eka harjoitus oli sellanen että oli kolme hyppyä vierekkäin ja me mentiin sellasta serpenttiiniä niissä eli ensin eka hyppy sitten toinen hyppy toiselta puolelta ja sit kolmas hyppy toiselta puolelta. Me mentiin molemmat niistä hypyistä eli itte juoksin aina hypyn läpi ja pidin huolen että Veeti seuraa. Rimat oli edelleen ihan matalalla jo ihan ton Veetin lantion takia. Tätä mentiin muutaman kerran.
Sitten mentiin muutaman kerran putkea ilman mitään veturia. Sekin meni ihan okei.
Viimeinen harjoitus oli sellanen että oli kolme hyppyä peräkkäin. Ensin menin kutsumaan Veetiä ensimmäisen hypyn taakse niin että mulla oli kuitenkin selkä Veetiin päin eli ihan kuin ohjaisin täysin oppinutta agikoiraa. Tämä meni ihan ok. Sitten menin kahden hypyn taakse ja taas sama homma. Tämäkin meni vallan mainiosti. Tämä otettiin toiseenkin kertaan. Sekin meni ok. Viimeiseksi menin kolmannen hypyn taakse ja jälleen sama juttu ja tosi hienosti meni. Tätäkin otettiin muutaman kerran ja kaikki onnistui.
Tämän jälkeen teimme niin että hypyistä käännettiin kaikki oikean puoleiset siivekkeet 90 asteen kulmaan hyppyyn nähden. Tämän jälkeen ohjasin Veetin kaikille hypyille niin että minulla oli nannaa vasemmassa kädessä ja nanna magneettina ohjasin Veetin aina siivekkeen toiselle puolelle hyppäämään riman. Tämäkin onnistui tosi hyvin vaikka minä ja Tuija ei kumpikaan uskottu että se onnistuis.

Nämä muutamat onnistuneet reenit on taas antanu lisää puhtia kun jo tossa kerkesin masentumaan ja ajattelemaan että ei musta oo koiran kouluttajaksi tai ylipäätäs koiran pitäjäksi.

No sitten muita asioita. Meillä alkaa pikku hiljaa tuo vinttikin valmistumaan vielä puuttu joitakin sellaisia asioita ettei sinne voida vielä muuttaa ja vessa puuttu kokonaan, mutta sillä ei nyt vielä ole mikään hirvittävä kiirre. Sitä tehään siinä sitten pikku hiljaa kun muut paikat on kunnossa. Rappusetkin tuli jokin aika sitten ja tässä niistä kuva.

Myös ilmalämpöpumppu on asennettu tuonne vasempaan ylä kulmaan mutta se ei tuossa kuvassa näy.

Minä taas oon saanu pitkä aikaisen projektini valmiiksi (niin onhan tässä vielä noin puoli kuukautta kesää jäljellä =)) ja tässä kuva siitä.



Tälläistä tällä kertaa!

Voi, voi!

Ollaan oltu haku treeneissä, Leena Piiralla ja tottis treeneissä.

Haussa oltiin keskiviikko aamuna. Tällä kertaa saatiin hiukan Veetin nenää auki.
- Eka äijä oli parissakympissä pressun alla. Äijä heilutti hiukan niin että Veeti näki ja piiloutui. Lähetin Veetin kolme kertaa tälle äijälle, koska Veeti etsi silmillä ja ihmetteli äijän edessä että mihin se oikein katos! Kolmannella kerralla Veeti hokas että siinä pressun alla haisee joku ja löysi äijän!
- Toinen äijä oli helpompi ilmeisesti vaikka sekin oli pressun alla parissakympissä ja antoi ääniavun. Veeti oli kuulemman juossut ensin ohi mutta oli sitten pysähtynyt ja kääntynyt suoraan maalimiehelle eli ilmeisesti eka äijä riitti siihen että Veeti tajusi että sen äijän voi löytää nenällä.
- Kolmas äijä oli sitten taas vaikeampi. Tämäkin oli parissakympissä pressun alla ja antoi ääni avun. Nyt Veeti selvästi käytti nenäänsä alusta asti, mutta siinä oli pieni paha kallio minkä kolossa äijä oli ja tuuli pyöri siinä maalimihen edessä niin pahasti ettei Veeti meinannut löytää. Tällekkin jouduin lähettämään kolme kertaa kunnes äijä löytyi.
- Neljäs äijä oli haamu eli äijä näyttäytyi metsässä niin että Veeti näki ja meni piiloon. Tämän Veeti löysi heti.
Kaikin puoli onnistunut treeni mielestäni ja olo oli hyvä kun lähettiin kotiin päin.

Siihen se hyvä olo sitten loppuikin!
Torstaina mentiin fysioterapeutti-homeopaatti Leena Piiralle, kun niitten kivesten kanssa on ja on ollut ongelmia. Sieltä tuli diagnoosi että lantio on vinoutunut ja huomasin sen siellä itsekkin. Leena hieroi Veetiä selästä mikä teki sille selvästi hyvää ja Veeti nautti ensi hetkistä lähtien! Hieronnan jälkeen Veetin istuminen parani huomattavasti. Lantion vinoutuminen voi johtua liukastelusta ja/tai jos pentu on isojen koirien kanssa leikkinyt ja jäänyt jalkoihin pyörimään ja näitähän Veeti on tehnyt molempia. Nyt hoitona on sitten ravauttaminen (rentouttaa selkää), selkärangan vierestä hellästi, pyörivin liikkein hierominen ja oikein istumista (eli takajalat täytyy olla suoraan eteenpäin).

Tottiksessa oltiin sitten eilen perjantaina ja tein taas reippaan kävely lenkin, mutta kun tulin takasin niin Veeti kerkes siin olemaan jonkun aikaa ja sen kiinnostus tehä jotain lopahti siinä. Ja olin aivan surkeena kun tulin kotiin jo ihan sen takia kun treeni porukka oli sitä mieltä ettei se lantion vinoutuminen johdu mistää liukasteluista ja muista vaan on synnynnäistä ja muutenkin tuli sellanen olo että olen taas onnistunut heidän mielestä valitsemaan sen surkeimman koiran ikinä! Tähän vielä lisäksi se ettei Veeti viitsinyt toimia kentällä ollenkaan niin masennuksen avaintekijät olivat valmiit. Laitettakoon nyt vielä että itse en pidä Veeti ollenkaan surkeimpana koirana vaan syytän itseäni kun en saa sitä toimimaan tottis kentällä. Ei varmaan pitäis olla niin "huolissaan" siitä mitä muut ajattelee, mut mä oon vaan sellanen et se masentaa!

Joo no katsotaan mitä elämä tuo tullessaan!

Hakuilua!

Eilen oltiin haku treeneissä. Otettiin neljä äijää pressujen kanssa. Eli eka maalimies lähti juoksemaan mettään pienen matkan päästä keskilinjasta ja pressun kanssa. Päästyään piiloon maalimies laittoi pressun vain jalkojen päälle. Minä lähetin Veetin vasta kun maalimies oli valmis. Veeti pysähtyi puolessa välissä ihmettelemään että mihin se äijä nyt katos mutta jatkoi reippaasti eteenpäin ja löysi maalimiehen. Toinen maalimies meni muuten samalla tavalla paitsi että tällä kertaa pressu oli hartioilla. Jälleen Veeti pysähtyi puoleen väliin ihmettelemään mutta jatkoi silti. Kolmannella oli pressu jo päänkin päällä ja Veetikin käväisi pressun alla =) . Tämä meni niin kuin muutkin. Nyt tuli kauhee muistikatkos että oliko meillä neljättä äijää ollenkaan... Tais meillä olla mutta en kyllä yhtään muista miten se meni... Mulla on varmaan tää nuoruus ajan dementia tai jotain... Tosin dementikot ei kuulemman suostu kylpemään ja mä taas rakastan saunomista ja uimista, joten ehkä mulla vielä on toivoa! Mutta en vieläkään kyllä saa päähäni että mitenkähän se neljäs maalimies meni! Joka tapauksessa Veeti ei ollut moksiskaan pressusta.

Nyt meinataan täst lähin ottaa tuuli harjoituksia. Eli otetaan pelkkää tuuli vainua Veetille, jotta se alkais ettii nenällään eikä silmillään, mitä se nyt tekee. Nyt vaan toivotaan että tuulee seuraavissa treeneissä.

Tänään olis tottis treenit ja kaipa me ollaan sinne menossa. Otetaan varmaan eka sivulle tuloa nannalla ja sit varmaan vähän leikitään. Ei varmaan tuon kummosempaa.

Netti pimento!

Oon ollu netti pimennossa melkein viikon. Viikko sitten lauantaina huomasin, että jaahas, netti ei toimi. Sitten odottelin muutaman päivän kun ajattelin että se on joku huolto katko kun niitä on ollut aina silloin tällöin. Sitten ku oli neljäs päivä meneillään päätin soittaa ssp:lle että mistähän mahtaa olla kyse. Sieltä sitten nostettiin meijän verkko ylös ja se toimi kokonaiset puoli tuntia. Soitin jälleen ja sitten sanottiin että he laittaa asentajan kattomaan ja kun kysyin, että kuinkahan kauan siinä mahtaa mennä niin ne sano että kyllä se ehkä huomenna tai ylihuomenna tulee. No ei asentajaa kuulunu huomenna tai ylihuomenna ja ajattelin että perjantaina kun meen kotiin kahen jälkeen ja jos ei oo merkkiäkään siitä että asentaja on käyny ni soitan heti takasin sinne! No ei ollu merkkejä ja minäkin tunaroin niin että kello oli jo yli neljä ku tajusin että piti soittaa. Illalla sitten huomasin että aijaa netti toimii jälleen! Silti oli niin kiire viikonloppu että en kerenny ku hiukan lukemaan sähköpostia.
Mutta nyt sitä tekstiä tulee sitten senkin edestä.

Treeneistä sen verran että ollaan käyty kahissa haku reeneissä ja yhissä tottisreeneissä.

Haku reenit oli reilu viikko sitten keskiviikkona Suomusjärvellä. Otettiin kolme äijää sen takia että eka onnistui, toinen ei onnistunut ja kolmas jälleen onnsitui joten lopetin siihen. Otettiin ne äijät samanlailla ku ennenkin.
Toisissa reeneissä oltiin eilen sunnuntaina. Jälleen Suomusjärvellä. Nyt oli neljä äijä ja samalla tavalla ku ennen. Nyt Veetillä oli oikein hinku äijien perään ja kaikki neljä meni tosi hienosti. Millään Veeti ei olis lähteny maalimieheltä eikä koko mettästä. Mirva oli sitä mieltä että pitäis ottaa pressut kehiin mah. nopeesti. Ja varmaan voitas alkaa käyttää muitakin apuja jo.

Tottiksessa oltiin viime perjantaina. Otettiin jälleen samalla tavalla kuin viimeksi eli pelkää leikkimistä. Nyt leikki jo hyvin ja ajattelin ens kerralla ottaa jotain muutakin. Kotona ollaan harjoiteltu yksi viikko luoksetulon loppuasentoa ja sit toinen viikko meni ihan ohi. Ei käyty ku mettäs muutaman kerran ja se oli siinä.

Lauantaina olin MM-karsintoja kattomassa Helsingissä! Oli tosi kiva päivä ja jännä. Selvisi että näissä kives hommissa tuntuisi olevan valoa tunnelin päässä. Nimittäin kasvattaja Kirsi sanoi tuntevansa kaksi kivestä ja myöhemmin kun mentiin Tuijan ja Aneten kanssa kokeilemaan niitä kiveksiä niin minä jopa näin ne molemmat. Ne oli saman kokoiset ja samassa kohassa joten kyllä se ainakin on olemassa. Ne oli vielä tosin johtimissa ja selvästi ylempänä ku pitäis olla, mutta Tuija oli sitä mieltä että ne oli jo sen kokoiset ettei ne enään takasin päin mee ja toivotaan niin!

Tässä tais olla suurimmat jälleen!

Treenejä ja uusia kuulumisia kives rintamalla =)

Eli tottis agi reeneissä ollaan käyty. Tottiksessa parikin kertaa tällä aika välillä.
Ekoissa reeneissä ei tehty muuta kun käyty kentällä koska Veeti oli niin väsyny ettei jaksanu leikkiä ja sit juteltiin kouluttajan kanssa, että täytyy alkaa nannan avulla tekee jotain muuta ja että ens kerralla teen niin että otan Veetin heti autosta ulos, kun saavutaan kentälle, ja vien sen raippaalle ja reilulle kävelylle. Sen jälkeen vien Veetin kentän reunalle ja yritän saada leikkimään vaikka kentällä oliski joku treenaamassa ja jos saan Veetin leikkimään leikin pienen pätkän, sit loppu ja autoon.
Näin siis tehtiin ja kyllähän se alkoi leikkimään vaikka alkuus kaikki ihanat ihmiset häiritti sielä kentällä. Leikin hetken ja lopetin leikin rauhoittelemalla Veetin ja vaihtamalla lelun nannaan. Sen jälkeen mentiin nannojen oheistamana autoon. Olin todella onnellinen kun vihdoin sain sen leikkimään hetkeks! Mulla oli yö vuoro samana iltana ja se meni kumman vauhdikkaasti ku leijuin taivaissa vaikka kyllä mä töitäkin sain tehtyy enemmän ku koskaan siis tänä aikana ku oon siel kerenny olemaan.
Kotona ollaan otettu luoksetulon loppu asentoa niin että ite istun retki tuolissa ja jalat V-asennossa ja sit tuon nannan, jota Veeti seuraa, Veetin nenän korkeudella ihan kiinni minuun ja alan nostaa nannaa "ihoa" pitkin ylöspäin niin että Veeti istuu ja sillä on lähestulkoon leuka kiinni minussa. Tämä opetus tapa on Salme Mujusen kirjasta ja tuntuu toimivan ihan mukavasti!

Agility reenitkin meni tosi mukavasti ja tuntui että Veetillä oli enemmän vauhtia kuin koskaan reeneissä, mikä oli tosi kiva huomata! Otettiin muutaman kerran vähän kaikkea siinä ja kotona jatketaan näitä muutaman minuutin koulutus hetkiä.

Kives rintamalla on tapahtunut sen verran että itte en sano mitään tunnenko vai enkö tunne ku toi kokeileminen on vielä vähän hukassa (en myöskään räplää koko aikaa), mutta sain vinkin että homeopatialla voi yrittää auttaa asiaa. Näin ollen soitin homeopaatti-fysioterapeuti Leena Piiralle. Piira kertoi, että se voi olla sitä seilaamista tai se voi johtua siitä että Veetin on hyppiny ja pommpinu tai liukastunu jotenkin sillai että sen lantio voi olla vinoutunut ja silloin sielä panttaa jokin lihas sitä kivestä. Joten elokuun 2. päivä ollaan menossa Turkuun Piiran vastaanotolle ja katsotaan mikä mättää ja jos jotain on tehtävissä niin se tehdään! Joten vielä en ole heittänyt kirvestä kaivoon! Toivotaan että minulla on elokuussa hyviä uutisia tai viimeistään marraskuussa!

Tässä jälleen suurimmat kuulumiset ja katsotaan miten asiat kehittyy!

Reenejä ja rokotuksia

Tiistaina oltiin taas haku reeneissä Antolassa. Ihan kivasti meni ja Veetillä oli taas hauskaa ku oli ihmisiä <3>