Eli tottis agi reeneissä ollaan käyty. Tottiksessa parikin kertaa tällä aika välillä.
Ekoissa reeneissä ei tehty muuta kun käyty kentällä koska Veeti oli niin väsyny ettei jaksanu leikkiä ja sit juteltiin kouluttajan kanssa, että täytyy alkaa nannan avulla tekee jotain muuta ja että ens kerralla teen niin että otan Veetin heti autosta ulos, kun saavutaan kentälle, ja vien sen raippaalle ja reilulle kävelylle. Sen jälkeen vien Veetin kentän reunalle ja yritän saada leikkimään vaikka kentällä oliski joku treenaamassa ja jos saan Veetin leikkimään leikin pienen pätkän, sit loppu ja autoon.
Näin siis tehtiin ja kyllähän se alkoi leikkimään vaikka alkuus kaikki ihanat ihmiset häiritti sielä kentällä. Leikin hetken ja lopetin leikin rauhoittelemalla Veetin ja vaihtamalla lelun nannaan. Sen jälkeen mentiin nannojen oheistamana autoon. Olin todella onnellinen kun vihdoin sain sen leikkimään hetkeks! Mulla oli yö vuoro samana iltana ja se meni kumman vauhdikkaasti ku leijuin taivaissa vaikka kyllä mä töitäkin sain tehtyy enemmän ku koskaan siis tänä aikana ku oon siel kerenny olemaan.
Kotona ollaan otettu luoksetulon loppu asentoa niin että ite istun retki tuolissa ja jalat V-asennossa ja sit tuon nannan, jota Veeti seuraa, Veetin nenän korkeudella ihan kiinni minuun ja alan nostaa nannaa "ihoa" pitkin ylöspäin niin että Veeti istuu ja sillä on lähestulkoon leuka kiinni minussa. Tämä opetus tapa on Salme Mujusen kirjasta ja tuntuu toimivan ihan mukavasti!
Agility reenitkin meni tosi mukavasti ja tuntui että Veetillä oli enemmän vauhtia kuin koskaan reeneissä, mikä oli tosi kiva huomata! Otettiin muutaman kerran vähän kaikkea siinä ja kotona jatketaan näitä muutaman minuutin koulutus hetkiä.
Kives rintamalla on tapahtunut sen verran että itte en sano mitään tunnenko vai enkö tunne ku toi kokeileminen on vielä vähän hukassa (en myöskään räplää koko aikaa), mutta sain vinkin että homeopatialla voi yrittää auttaa asiaa. Näin ollen soitin homeopaatti-fysioterapeuti Leena Piiralle. Piira kertoi, että se voi olla sitä seilaamista tai se voi johtua siitä että Veetin on hyppiny ja pommpinu tai liukastunu jotenkin sillai että sen lantio voi olla vinoutunut ja silloin sielä panttaa jokin lihas sitä kivestä. Joten elokuun 2. päivä ollaan menossa Turkuun Piiran vastaanotolle ja katsotaan mikä mättää ja jos jotain on tehtävissä niin se tehdään! Joten vielä en ole heittänyt kirvestä kaivoon! Toivotaan että minulla on elokuussa hyviä uutisia tai viimeistään marraskuussa!
Tässä jälleen suurimmat kuulumiset ja katsotaan miten asiat kehittyy!
Ekoissa reeneissä ei tehty muuta kun käyty kentällä koska Veeti oli niin väsyny ettei jaksanu leikkiä ja sit juteltiin kouluttajan kanssa, että täytyy alkaa nannan avulla tekee jotain muuta ja että ens kerralla teen niin että otan Veetin heti autosta ulos, kun saavutaan kentälle, ja vien sen raippaalle ja reilulle kävelylle. Sen jälkeen vien Veetin kentän reunalle ja yritän saada leikkimään vaikka kentällä oliski joku treenaamassa ja jos saan Veetin leikkimään leikin pienen pätkän, sit loppu ja autoon.
Näin siis tehtiin ja kyllähän se alkoi leikkimään vaikka alkuus kaikki ihanat ihmiset häiritti sielä kentällä. Leikin hetken ja lopetin leikin rauhoittelemalla Veetin ja vaihtamalla lelun nannaan. Sen jälkeen mentiin nannojen oheistamana autoon. Olin todella onnellinen kun vihdoin sain sen leikkimään hetkeks! Mulla oli yö vuoro samana iltana ja se meni kumman vauhdikkaasti ku leijuin taivaissa vaikka kyllä mä töitäkin sain tehtyy enemmän ku koskaan siis tänä aikana ku oon siel kerenny olemaan.
Kotona ollaan otettu luoksetulon loppu asentoa niin että ite istun retki tuolissa ja jalat V-asennossa ja sit tuon nannan, jota Veeti seuraa, Veetin nenän korkeudella ihan kiinni minuun ja alan nostaa nannaa "ihoa" pitkin ylöspäin niin että Veeti istuu ja sillä on lähestulkoon leuka kiinni minussa. Tämä opetus tapa on Salme Mujusen kirjasta ja tuntuu toimivan ihan mukavasti!
Agility reenitkin meni tosi mukavasti ja tuntui että Veetillä oli enemmän vauhtia kuin koskaan reeneissä, mikä oli tosi kiva huomata! Otettiin muutaman kerran vähän kaikkea siinä ja kotona jatketaan näitä muutaman minuutin koulutus hetkiä.
Kives rintamalla on tapahtunut sen verran että itte en sano mitään tunnenko vai enkö tunne ku toi kokeileminen on vielä vähän hukassa (en myöskään räplää koko aikaa), mutta sain vinkin että homeopatialla voi yrittää auttaa asiaa. Näin ollen soitin homeopaatti-fysioterapeuti Leena Piiralle. Piira kertoi, että se voi olla sitä seilaamista tai se voi johtua siitä että Veetin on hyppiny ja pommpinu tai liukastunu jotenkin sillai että sen lantio voi olla vinoutunut ja silloin sielä panttaa jokin lihas sitä kivestä. Joten elokuun 2. päivä ollaan menossa Turkuun Piiran vastaanotolle ja katsotaan mikä mättää ja jos jotain on tehtävissä niin se tehdään! Joten vielä en ole heittänyt kirvestä kaivoon! Toivotaan että minulla on elokuussa hyviä uutisia tai viimeistään marraskuussa!
Tässä jälleen suurimmat kuulumiset ja katsotaan miten asiat kehittyy!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti