perjantai 19. maaliskuuta 2010

Toivossa on hyvä elää!

Eilen oltiin taas koirien kanssa Liedon suunnassa treenailemassa. Tai siis Fii oli treenaamassa ja Veeti vaan liuku mukana.

Tehtiin Fiin kanssa nyt sitten niitä hyppytekniikka juttuja ja videoitakin löytyy, kiitos Enskan omistajan Anun! En kuitenkaan aio niitä mihinkään näkyville laittaa kun ne on edelleen liian isoja kooltaan.
Eli ping pongia neljän esteen perussarjalla. Koska Agimetin esteillä pienin korkeus on 25cm niin oli rimat vinossa niin, että toinen pää maassa ja toinen lusikalla.
Ensimmäisellä kerralla Fii oli ehkä hiukan jännittyneempi kuin toisella kerralla, mutta minusta näytti, että toisella kerralla se alkoi jo laskemaan päätä hiukan siihen suuntaan mitä sen kuuluisi olla hypättäessä. Hyvä niin! Muuta en vielä osaa sanoa, koska opettelen tässä samalla tulkitsemaan näitä hyppyjuttuja ja harjoituksia, joten analyysit ovat varmasti varsin vähäiset näin alkuun. Toivon, että kun minulle on kertynyt jo muutama kymmen noita hyppytekniikka videoita, niin voin katsella ensimmäistä ja viimeistä videota ja huomata ilokseni sen suuren edistyksen mitä olemme saaneet aikaan. Toivossa on hyvä elää!
Tällä viikolla on noi kropan kontrolli harjoitukset vähän jääneet, mutta olen aina ruokaa antaessani vaatinut siltä kunnon istumista eli takajalat sielä pepun alla eikä sivuilla harottamassa ja toivon, että tuo koira huomaa kuinka paljon helpompaa on lähteä kovaa liikkeelle kun saa kohdistettua niihin taka koipiin enemmän voimaa ja ne pitää, kun että ne taka jalat harottaa sieltä pepun alta miten sattuu ja kun lähtee liikkeelle, ne sutii vaan tyhjää... Kuten sanoin: toivossa on hyvä elää!

Treenien lopuksi menimme Fiin ja Enskan kanssa läheiselle tien pätkälle (jossa ei siis kulje autoja ollenkaan) ja päästimme nämä kaksi tonttua juoksemaan keskenään. Jonkun aikaa siinä seisottuamme, jäimme miettimään, että kuinkahan kauan nämä kaksi jaksaisi juosta sitä tietä edes takaisin toisiaan jahdaten (ja HUOM! tie ei ollut aurattu). Pyydystettyämme koiramme vauhdista lähdimme kohti autoja ja kohti kotia joskin ajokeli oli mitä surkein eikä tehnyt kotimatkasta yhtää helpompaa...
Lainatakseni vielä aussie ihmistä Sari Kariluotoa: "Aussie on ihan päätön koira" XD

No mutta tässä oli varmaan taas tärkeimmät tällä kertaa.

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Ping pongia koiralla ja selkeitä visioita

Eilen vietettiin oikein antoisa päivä Vantaalla Vappu Alatalon hyppysemman jatkokurssilla. Fii on tehnyt jonkun verran niitä perushyppysarjoja, mutta ei mitenkään paljon ja se nyt olikin jo etukäteen tiedossa, että sillä ei ole hajuakaan siitä kropastaan.

Fii kolisteli menemään niitä harjoituksia, mitä siellä tehtiin, lähes tulkoon raamit kaulassa, mutta ei se mitään... Pääasia että meillä oli hauskaa ja sitä Fiillä varmasti oli, sillä se olisi varmaan vetänyt auton mukanaan halliin, kun lähdettiin ovea kohti, sen verran kovin se veti remmissä.
Hyppytekniikan harjoitteleminen avartui minulle entistä enemmän tämän kurssin myötä ja nyt sain selvän suunnan Fiin hyppytekniikan harjoittelemiseen.
Saimme kotitehtäväksi pelata ping pongia ja kun ping pong alkaa sujumaan niin voimme alkaa harjoittelemaan etäisyyttä perussarjalla. Ohessa meidän täytyy harjoitella PALJON koordinaatiota ja kropan hallintaa.
Ping pongilla tarkoitetaan sitä, että Fii yritetään saada rentoutumaan hyppysarjoille ja tämä onnistuu niin että apuohjaajan kanssa kutsutaan Fiitä edes takaisin sarjalla (mikä voi olla perussarja tai kasvavasarja) ja näin ollen kun sarjaan ei yhdistetä mitään istumisia tai paikallaanoloja vaan se saa mennä sarjalla vapaasti edes takaisin ja saa aina palkan molemmista päistä. Mietin, että en varmaan voi tehdä näitä vielä ulkona, joten meidän ohjatut treenit menevät varmaankin tämän tekemisessä ja lisäksi tarvitsen tähän sen apuohjaajan joten luotan Even apuun siis tässä toistaiseksi. Ajattelin myös, että pitäisi varmaan kuvata nämä hyppysessiot ja katsoa oikein videolta, että miten se alkaa muuttumaan ja kehittymään. Itse ainakin huomasin, että kun ei ole harjaantunutta silmää moiselle, on todella vaikea erottaa eri koirien hypyissä mitään eroa jollei jonkun hyppäämisessä ole jotain todella omituista tai muuten erottuvaa. Videolta sen varmaan näkisi parhaiten. Seuraavaksi täytyy yrittää puhua joku kaveri ympäri luovuttamaan minulle videokamera... Vapaaehtoisia? Mullahan on kyllä kamera jolla voi myös kuvata, mutta kun se ei ole sitä varten tehty niin se on vähän huono siinä hommassa.

Perjantain illalla otin yhteyttä agilityn kontakti (tai ylipäätäs agilityn) guruun Anetteen ja pyysin josko hän voisi konsultoida minua noissa kontaktien opettamisessa Fiille, kun itse olen ollut vähän hukassa sen suhteen. Heti puhelun alussa Anette ilmoitti, että hänellä on selkeä visio siitä kuinka ne pitäisi Fiille opettaa, joten jään innolla odottamaan ensimmäistä tapaamistamme.

Tänään oli muuten meikäläisen ihka ensimmäiset oikeat nimpparit!

Tässä oli varmaan ne tärkeimmät kuulumiset tällä kertaa.

tiistai 9. maaliskuuta 2010

Paimentamassa jälleen!

Tänään oltiin taas aamusta paimentamassa ja nyt ei tapahtunut mitään kovin ihmeellistä.

Oltiin tällä kertaa ulkona aidatulla alueella ja jonkun verran oli vaikeeta kulkee takaperin siellä koska se pohja ei ollut ihan tasanen vaan siellä oli muutama sellanen nyppylä mihin meinasin aina kompastua.
Otin Fiin kanssa ensin ja meillä oli neljä lammasta. Jotenkin musta tuntui että se meni ihan persiilleen koko homma. Fii hajotti sen lauman välillä pitkin poikin ja minä huidoin ja toheloin omiani.
Veeti meni sitten seuraavaksi ja nyt sille oli tullut joku taantuma. Ensin ei ollut ollenkaan kiinnostunut lampaista, mutta kun sai niihen liikettä niin kiinnostui taas. Nyt meillä oli jo sellanen lähemmäksi kymmenpäinen lauma niitä lampaita siinä. Kuitenkin sen lauman kanssa kävi sitten loppujen lopuksi niin, että ne jumitti aidan viereen ja Veeti ei uskaltanut mennä sinne väliin ja se lyssähti sitten siihen. Mentiin sitten kuitenkin vielä kokeilemaan lampaitten "koti" aitaukseen (jossa oli siis ainakin 20 lammasta), niin siellä Veeti teki välillä tosi hienoja kokoamisia, mutta sitten se taas aina välillä haisteli, söi lampaan kakkaa ja merkkaili pitkin aitausta. Tämä oli kuitenkin Veetin ainut kerta lampailla tällä kertaa, jotta sillä kasvaisi nälkä edes vähän niitä lampaita kohtaan ja myöhemmin se olisi ollut menossa uudestaa, mutta en päästänyt.
Fii pääsi toisenkin kerran ja tällä kertaa minä oli oppinut taas jo jotain uutta. Minähän (tunnetusti) pälpätän aika paljon, joten käytin liikaa sanoja "ei" ja "Fii". Nyt oli tarkoitus että en käyttäisi noita sanoja niin paljon vaan käyttäisin enemmän paimennus keppiä ja kehuisin enemmän. Aluksi se ei onnistunut ollenkaan, mutta sitten loppua kohdin kun pääsin siihen pisteeseen, että löin enemmän kepillä maahan saadakseni Fiin huomion ja sihisin rauhallisesti kun halusin sen lähtevän kiertämään lampaita tai vaihtaa suuntaa, alkoi Fii toimia huomattavasti paremmin. Sain Fiin paremmin pysäytettyä sivuilla ja vaihtamaan suuntaa, eikä se enää kiertänyt niin montaa kertaa mun selän takaa vaan pysyi mun edessä. Edelleen se näykkii niitä lampaita, mutta ei ehkä niin pahasti kuitenkaan.

Hauskaa oli taas ja jäinkin omien treenien jälkeen vielä seuraamaan toisten treeniä, kun minulla tuota aikaa tuntuu riittävän vaikka muille jakaa ja siinä se päivä meni mukavasti rupatellessa. Lähdettiin vasta yhden aikoihin ajelemaan Salon kautta takasin kotiin. Ostin Klossnereille 10-kortin ja tulemme käymään siellä tästä eteenpäin varmaan noin kahden viikon välein. Olen ajatellut että seuraavan kerran mentäisiin 23.3., mutta täytyy ensin tarkistaa tuo minun erittäin tiukka aikatauluni että antaako se periksi silloin... ;D

maanantai 8. maaliskuuta 2010

VEETI 3 VUOTTA!

Tämä tulee vähän myöhässä tänne blogiin, mutta kuiteski...

Veeti the Mammanmussukka täytti lauantaina 3 vuotta!

torstai 25. helmikuuta 2010

Keppejä ja koirien geenitutkimusta

Eilen sain postilaatikkooni Susan Garrettin 2 x 2 wave training DVD:t ja eilen kerkesin jo niistä ensimmäisen katsomaan ja täytyy sanoa että ei se ollenkaan hullummalta kuullostanut/näyttänyt. Tosin siinä videollakin suositeltiin, että ennen kuin alkaa harjoittelemaan keppejä niin pitäisi harjoitella juurikin sitä koordintaatiota ja kehon kontrollointia plus jotain leikki juttuja ja muuta ja mä luulen että kun ulkona on lunta ihan miljoona kuutioo yksin meijän pihassa niin taidan tosiaan keskittyä tämän kevät talven siihen koordinaatioon ja hyppy hommiin ja sitten kun lumet alkaa sulamaan kaivetaan upouudet kepit esiin.

Tänään aamulla käytiin eläinlääkärissä otattamassa verikokeet koirista ja nyt tällä hetkellä ne odottaa jääkaapissa postitusta. Olisin viennyt ne heti samalla postiin mutta ell oli sitä mieltä että niitä pitäisi hetki pitää jääkaapissa ennen kuin laittaa ne postiin joten siellä ne nyt sitten on ja iltapäivällä lähtevät kohti Helsingin yliopistoa ja Hannes Louhen tutkimusryhmälle.

tiistai 23. helmikuuta 2010

Paimentamassa Veetin ja Fiin kanssa

Oltiin nyt sitten toista kertaa paimentamassa ja täytyy sanoa, että ylätyin tästä kerrasta todella positiivisesti.

Veeti meni jälleen ensin ja herran jumala kun päästin sen sinne lampaiden luo... Mä pari kertaa siinä vilkasin, että tuliko mun mukaan jonkun toisen koira, mutta Veeti se oli. Veeti syöksyi lampaille ja alkoi liikuttelemaan niitä lampaita ympärinsä. Tosin Veeti kyllä haukku aika paljon siinä samalla, mutta Marika oli sitä mieltä, että ei välitetä siitä kun se on nyt noinkin itsevarma viimeseen verrattuna. Alkuun sillä ei ollut aavistustakaan mitä niitten lampaiten kanssa olis kuulunut tehdä, mutta kyllä se välillä teki ihan oikeinkin... Kai? Tai ainakin varmaan ihan vaan vahingossa..? Toisella kerralla Veeti oli ihan väsähtänyt jo ja meinattiin siinä että otetaan sen kanssa vain kerta lampailla per käynti niin ei pääse pieni paimenpoika uuvahtamaan. Jälkeen päin olin ihan fiiliksissä ja ihmettelin edelleen että oliko se tosiaan Veeti siellä lampaitten kanssa?!?!? Niin suuri muutos oli pojassa tapahtunut, etten olis ihan heti uskonut... On tainut Veetykkä käyttää niitä harmaita aivosoluja siellä päässään viimeisen kolmen viikon aikana... :D

Fii menikin sitten toisena ja Fiin ensimmäisellä kerralla ei oikeastaan tapahtunut mitään erikoista ja paimennus näytti samalta, mutta se toinen kerta... Sovittiin ensimmäisellä kerralla, että toisella kerralla en päästä Fiitä heti sinne lampaitten luo, vaan vien sen aitaukseen ja pistän sen istumaan ja menen ensin itse lampaiden luo. Sitten vasta pyydän Fiin lampaiden luo. Ensin näytti siltä että en saa sitä pysymään siellä portin luona, mutta kyllä se siellä sitten pysy ja pääsin lampaiden luo kutsumaan sitä. Kaiken tämän jälkeen me onnistuimme koko session ajan pitämään lampaat kohtuullisesti koossa eli Fii ei kartaakaan räjäyttänyt sitä laumaa sikin sokin kenttää vaan piti ne koossa!!!!! Ensin en edes sitä tajunut, mutta sitten kun tultiin pois ja Marika sanoi jotain, niin tajusin että hetkinen mehän ei tosiaan kertaakaan hajotettu sitä laumaa sillai että Fiin olisi pitänyt joku yksi lammas jostain hakea!!! Mä olin niin ylpeä sekä Fiistä että itsestäni! JEE! Yksi pieni mutta tässä kuitenkin on matkassa nimittäin Fii on alkanut näykkimään lampaita ja tänään olin joka kerta auttamatta myöhässä sen komentamisessa... Mutta ehkä mä osaan ens kerralla varautua tähän paremmin. Mutta positiivisiä asioita on se että muutaman kerran Fii vaihtoi ihan itse suuntaa pitääkseen lampaat mun edessä eikä kiertänyt mun selän taakse ja sitten se että loppua kohden aloin pikku hiljaa tajuta sen kepin merkityksen, mutta olin edelleen koko ajan myöhässä sen kanssa. Ehkä mä joskus vielä..?

Ei voi muuta sanoa kuin että ihan mahtava fiilis jäi kyllä tästä kerrasta ja jos en vielä viime kerralla ollut täysin hurahtanut paimentamiseen niin nyt olen! XD

Ainiin! Sellanen lisäys vielä että Fii on todettu täysin terveeksi Kennelliitossa eli se yksi ykkönen kyynärissä muuttui nollaksi! JES!

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Olympialaiset

Kyllä on Suomi surkeesti alottanut Vancouverin karkelot... Kova oli uho sinne mentäessä mutta taidetaan tulla maitojunassa ja häntä koipien välissä takaisin. Peetu Piiroinen on onneksi pelastanut meijät ihan täydeltä flopilta ja avannut mitali tilin, mutta muuten näyttää heikolta. Pitkä on vielä matka yhdestä mitalista 12:een mitaliin... Epäonneakin tietty on ollu matkassa kuten Janne Ahosen kaatuminen ja loukkaantuminen harjoitushypyssä eilen.

Jos agility olis olympialaji niin kyllä varmasti tulis mitaleita Suomeenkin xD !

No toivotaan että loppua kohden tulisi edes muutama mitali.