tiistai 23. helmikuuta 2010

Paimentamassa Veetin ja Fiin kanssa

Oltiin nyt sitten toista kertaa paimentamassa ja täytyy sanoa, että ylätyin tästä kerrasta todella positiivisesti.

Veeti meni jälleen ensin ja herran jumala kun päästin sen sinne lampaiden luo... Mä pari kertaa siinä vilkasin, että tuliko mun mukaan jonkun toisen koira, mutta Veeti se oli. Veeti syöksyi lampaille ja alkoi liikuttelemaan niitä lampaita ympärinsä. Tosin Veeti kyllä haukku aika paljon siinä samalla, mutta Marika oli sitä mieltä, että ei välitetä siitä kun se on nyt noinkin itsevarma viimeseen verrattuna. Alkuun sillä ei ollut aavistustakaan mitä niitten lampaiten kanssa olis kuulunut tehdä, mutta kyllä se välillä teki ihan oikeinkin... Kai? Tai ainakin varmaan ihan vaan vahingossa..? Toisella kerralla Veeti oli ihan väsähtänyt jo ja meinattiin siinä että otetaan sen kanssa vain kerta lampailla per käynti niin ei pääse pieni paimenpoika uuvahtamaan. Jälkeen päin olin ihan fiiliksissä ja ihmettelin edelleen että oliko se tosiaan Veeti siellä lampaitten kanssa?!?!? Niin suuri muutos oli pojassa tapahtunut, etten olis ihan heti uskonut... On tainut Veetykkä käyttää niitä harmaita aivosoluja siellä päässään viimeisen kolmen viikon aikana... :D

Fii menikin sitten toisena ja Fiin ensimmäisellä kerralla ei oikeastaan tapahtunut mitään erikoista ja paimennus näytti samalta, mutta se toinen kerta... Sovittiin ensimmäisellä kerralla, että toisella kerralla en päästä Fiitä heti sinne lampaitten luo, vaan vien sen aitaukseen ja pistän sen istumaan ja menen ensin itse lampaiden luo. Sitten vasta pyydän Fiin lampaiden luo. Ensin näytti siltä että en saa sitä pysymään siellä portin luona, mutta kyllä se siellä sitten pysy ja pääsin lampaiden luo kutsumaan sitä. Kaiken tämän jälkeen me onnistuimme koko session ajan pitämään lampaat kohtuullisesti koossa eli Fii ei kartaakaan räjäyttänyt sitä laumaa sikin sokin kenttää vaan piti ne koossa!!!!! Ensin en edes sitä tajunut, mutta sitten kun tultiin pois ja Marika sanoi jotain, niin tajusin että hetkinen mehän ei tosiaan kertaakaan hajotettu sitä laumaa sillai että Fiin olisi pitänyt joku yksi lammas jostain hakea!!! Mä olin niin ylpeä sekä Fiistä että itsestäni! JEE! Yksi pieni mutta tässä kuitenkin on matkassa nimittäin Fii on alkanut näykkimään lampaita ja tänään olin joka kerta auttamatta myöhässä sen komentamisessa... Mutta ehkä mä osaan ens kerralla varautua tähän paremmin. Mutta positiivisiä asioita on se että muutaman kerran Fii vaihtoi ihan itse suuntaa pitääkseen lampaat mun edessä eikä kiertänyt mun selän taakse ja sitten se että loppua kohden aloin pikku hiljaa tajuta sen kepin merkityksen, mutta olin edelleen koko ajan myöhässä sen kanssa. Ehkä mä joskus vielä..?

Ei voi muuta sanoa kuin että ihan mahtava fiilis jäi kyllä tästä kerrasta ja jos en vielä viime kerralla ollut täysin hurahtanut paimentamiseen niin nyt olen! XD

Ainiin! Sellanen lisäys vielä että Fii on todettu täysin terveeksi Kennelliitossa eli se yksi ykkönen kyynärissä muuttui nollaksi! JES!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä Mette ja koiruut! Paimennus rules:)

T. Tuija ja Paimenpoika-Numbsukka

Mette Vainio kirjoitti...

Todellakin! :D