lauantai 12. syyskuuta 2009

Jos kirjoittaisi pitkästä aikaa ihan treeni asiaakin...

Veetin kanssa ollaan edelleen jatkettu Nooran ohjeiden mukaan. Alkuperäiset ohjeet meni kutakuinkin näin: Ei yhtään ylimäärästä huomiota ja erossa Fiistä. Treeneinä harjoitellaan tiukkoja käännöksiä niin, että meillä on yksi hyppy, jossa rima on ihan alhaalla, ja minä olen hypyn vieressä polvillani kasvot hyppyä kohden. Veeti on mun toisellapuolella ihan kyljessä kiinni ja suorassa. Lähetän Veetin hyppäämään hypyn ja suhahdan kun se on hyppäämässä ja palkkaan nami kippoon. Edistymisen mukaan lisätään välimatkaa hyppyyn ja minä nousen seisomaan. Kun välimatka on tarpeeksi pitkä, aletaan nostamaan rimaa. Tällä hetkellä olemme siinä tilanteessa, että minä seison esteestä noin 2-3m ja heitän namin aina vastakkaiseen suuntaan mihin Veeti hyppää, koska nami kippo alkoi käymään selkeesti tylsäksi ja näin sain vähän lisää vauhtia ja intoa tekemiseen. Ajattelin, että nyt samalla kun harjoitellaan lisää välimatkaa niin voisin välillä vaihdella niin, että vähemmän välimatkaa, mutta rima korkeamalle. Toinen harjoite mitä ollaan tehty on tuon lelun kanssa leikkiminen niin, että Veetillä on valjaat jossa on liina kiinni. Minä hetsaan sitä johonkin leluun ja heti kun se kiinnostuu heitän pienen matkan ja sanon sille "mene" ja päästän sen lelun luo. En kuitenkaan päästä sitä riekkumaan lelun kanssa vaan otan liinasta kiinni ja menen sen luo ja revitän sitä lelua vähän aikaan kunnes taas teen aikaisemmin kuvailemallani tavalla. Tätä piti tehdä eri paikoissa ja eri aikoja.
Fii ei ollut silloin aikaisemmin Nooran koulutuksessa, mutta Eve oli Dominon kanssa ja Domino muistuttaa aika paljon Fiitä, joten sovelsin Dominon neuvoja Fiihin: Samanlainen harjoitus kun Veetillä ja samalla tavalla edetään, mutta kriteerinä on nyt että Fii ei saa kolauttaa rimaa kun se hyppää sen yli. Kyllä se vielä kolauttelee, mutta ne pahimmat rysäykset on selkeesti tässä harjoituksessa jääneet pois ja ihan siisteja (jopa ilman kolautuksia) hyppyjäkin tulee. Olen saanut Fiille kasvatettua vähän välimatkaa, mutta en paljon. Fiin kanssa ollaan käyty ihan normi treeneissäkin ja todella nopeasti se on oppinut menemään niin kuin minä ohjaan ja sillä on hyvä draivi aina päällä, välillä vähän liian hyväkin... Viime treeneissä oli niin kova meno että se nappasi minua vähän kädestä. Tai oikeastaan se vaan loikasi ja nakutti hampaitaan samalla ja onnistui saamaan ihoa hampaidensa väliin niin että minulle tuli pieni veren purkauma ihon alle, ei sen pahempaa. Komensin sitä välittömästi tapauksen jälkeen niin että se lopetti hyppimisen ja rahoittu viereen. Tämä on sinänsä hankala tapaus, koska en oikein tiedä että miten saisin sen energian suunnattua oikein ja lopettamaan tuon loikkimisen... Tähän on joka tapauksessa tulossa apua ainakin joltain osin, koska ensi perjantaina meillä on jälleen Nooran koulutus ja sinne olisivat nyt tulossa molemmat koirat. Nyt vaan toivotaan, että Fiillä ei kerkeä kiima alkamaan ennen sitä. Sillä tulisi puol vuotta edellisestä kiimasta ihan syyskuun lopulla / lokakuun alussa, joten on siinä ja siinä...

Nyt täytyykin tämä viikko treenata ahkerasti, jotta oltaisin saatu mahdollisemman paljon aikaiseksi ennen ensi perjantaita. Virheet otan ihan mielelläni mukaan sinne koulutukseen, koska niistähän se paras palaute tulee, mutta edistyminen on kuitenkin mun mielestä ihan eri asia. Siis edistyminen harjoituksessa eli ne välimatkat ja riman korkeudet ja muut sen sellaiset jutut. Juuri sopivasti sadekin lakkasi ulkona joten taidanpa lähteä pihalle reenaan.

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Vuodatusta ( VAROITUS: sisältää lähestulkoon pelkiä huonoja asioita)

Tuntuu siltä, että kesäkuun jälkeen ei ole muuta tapahtunutkaan kuin huonoja asioita. Tuntuu siltä että mun niskaan on satanut silkkaa puhdasta pa*kaa koko tämän ajan eikä mitään hyviä uutisia oikein miltään elämäni osa-alueelta... Ei hyviä uutisia työ- tai koulurintamalta tai raha-asioissa, ei mitenkään erityisen hyviä uutisia harrastus puolelta ja tuntuu että parisuhdekin alkaa kärsimään tästä kaikesta masennuksesta ja muusta yhtä iloisista jutuista.

Niin kuin jo mainitsinkin niin työ- ja koulumaailmasta ei ole kuulunut mitään miltään taholta, joka luonnollisesti vaikuttaa suoraan noihin raha-asioihin. Töitä olen hakenut Helsingistä, Turusta ja tältä omalta alueelta ja vähän sen ulkopuoleltakin, mutta toisaalta eipä ole ollut paljon paikkojakaan mihin hakea.
Harrastus tai voishan sitä melkein sanoa että perhe puolella on huonoja uutisia Veetin veljestä, joka sai viime viikonloppuna epilepsia kohtauksen. Voimia kuitenkin kaikesta vatutuksesta huolimatta sinne ja toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin!
Yhdistys puolella sain taas kuulla eräältä arvon jäseneltä kuinka huonosti asiat on taas hoidettu tässä yhdistyksessä ja että kyllä pitäisi paljon skarpata siinä, tässä ja tossa, mutta silti tämä arvon jäsen ei ole halukas tekemään mitään asioiden eteen... Tämän jäsenen kannattaisi varmaan jälleen muistuttaa itselleen, että yhdistyksiä hoidetaan TALKOO TYÖLLÄ ja kaikki jotka tekevät edes jotain yhdityksen eteen tekevät sitä lähestulkoon omaa hyvyyttään, jotta kaikilla olisi kiva harrastaa... En yhtään ihmettele ettei meinaa ihmisiä löytyä vastuu hommiin yhdityksissä kun tietyt jäsenet lynkkaavat nämä aktiivit heidän virheistään. Älkää ymmärtäkö väärin, minusta on tärkeää että yhdistyksen toiminnasta annetaan sekä kritiikkiä että myös hyvää palautetta, mutta sen kritiikinkin voisi antaa RAKENTAVASTI ja mahdollisesti ehdottaa jotain toimia jonkun asian korjaamiseksi eikä vain valittaa kaikesta mahdollisesta vain valittamisen ilosta. Jokaisessa yhdityksessä varmasti otetaan mielellään uusia aktiivisia jäseniä mukaan vastuu tehtäviin mikäli itse on sitä mieltä, että pystyisi hoitamaan asiat paremmin kuin miten ne nyt hoidetaan. No jooh, tässä taas yksi purkautuminen...
Terveys on sentään toistaiseksi säilynyt mitä nyt pientä flunssaa podin viime viikolla, mutta ei sitäkään sitten tiedä koska sitä kenties taas löytää itsensä jostain polilta varsinkin tätä menoa...
Olen ajatellut että vaihtaisin maisemia pariksi päiväksi ihan jo oman mielenterveyteni vuoksi, koska pikku hiljaa alkaa nämä koti seinät kaatumaan päälle ja muutenkin ahdistamaan. Ajattelin lähteä kummityttöä katsomaan Porin lähelle, mutta ajankohta on vielä hiukan auki. Toinen mitä ajattelin minne voisin ehkä paeta vähäksi aikaa on kummitädin ja -sedän luo Nilsiään, mutta en ole vielä heille jutellut asiasta, joten en tiedä vielä olenko menossa ollenkaan ja muutenkaan en ole vielä miettinyt niin pitkälle, että voinko edes lähteä niin pitkälle reissulle.
Ilmoittauduin kylläkin juuri vähän aikaa sitten Salon kansalaisopiston espanjan kielen kurssille, josko vaikka sieltä saisi jotain iloa irti. Samoin hain työkkärin Liiketoiminta-Akatemiaan, josko vaikka pääsis tekemään jotain hyödyllistäkin välillä, mutta siihenkin on ensin jokin haastattelu ja sitten vasta valitaan eli ei ole mitenkään varmaa että sinne pääsee.. Sitten vasta alkaakin ahistaa jos mä en sinnekkään pääse ja joudun mätänemään täällä kotona... No ei ajatella sitä vielä! Se on sitten sen ajan murhe!
Salosen agsa koulutuksesta kirjoittelinkin jo aikaisemmin ja harjoituksia ollaan tehty ja olen kokeillut joitain omia variaatioita harjoituksista. Nyt toivotaan että päästään taas pian uudelleen ja ennen kaikkea saan raavittua rahat siihen. Joku varmaan pitää mua hulluna kun pistän viimeiset pennoseni agsa koulutukseen, mutta se on mulle kuitenkin sellanen henkireikä tällä hetkellä, että jos mä joudun siitäkin luopumaan niin se on varma alamäki...

No niin, jokohan mä valitin tarpeeksi? Jos jollekkin ei vielä riittänyt niin keksin varmasti lisää valittamisen ja itsesäälin aihetta jos joku sitä haluaa... Pistäkää sitten vaan viestiä tulemaan! xD

tiistai 25. elokuuta 2009

MYYTÄVÄNÄ KOIRA SÄLÄÄ!

Kuristava ketjupanta. Pituus 57,5 cm (rinkulat mukaan lukien). 5 €.







Jokke Y-valjaat. Pehmeetä hirven nahkaa, ei hankaa karvaa pois/huonoksi. Mahalenkin pituus hiukan reilu 100 cm ja kaula aukon ympärysmitta on n. 60 cm. Mahalenkkiin tehty muutama ylimääränen reikä. Kaula aukko ja rintaremmi pehmustettu. Vähän käytetyt. 30 €.















Kankaiset Y-valjaat. Mahalenkki säädettävä, pisimmillään pituus reilu 80 cm. Kaula aukko myös säädettävä. Rintaremmi pehmustettu. Kaula aukon toisessa remmissä pari pientä kulumaa. 5 €.

















Jokken nahkaiset valjaat. Yksi ylimääräinen reikä tehty mahavyöhön. Mahavyön pituus reilu 50 cm. Rintaremmin pituus 50 cm. 15 €.










Hurtan toppa loimi. Kokoa 50. Hyvässä kunnossa! 20 €.















Lisäksi olisi myytävänä muutama starttilahjakorttia TSAU:n virallisiin kisoihin 10 € / kortti. Myyn ensimmäiselle kuka antaa rahat käteen! Sitten olisi vielä yksi koiran kuljetuskoppi, mutta siitä mulla ei vielä ole kuvaa eikä mittoja.

Noora Salosen koulutuksessa ja muuta

Viime viikon torstaina käytiin Salosen Nooran koulutuksessa ja olin oikein tyytyväinen käyntiin. Nyt koirat on jälleen jääkaudella ja koko ajan erillään toisistaan eli elämä on todella tylsää. Samalla tehdään pieniä agsa harkkoja mielellään usempi kerta päivässä. Eli näin jatketaan vähän aikaa. Kaverina tunnilla oli Eve ja hänellä oli Domino bortsu mukana. Dominohan muistuttaa aika paljon Pheonixia tai toisin päin, joka tapauksessa, olen soveltanut samoja neuvoja Pheonixiin, mitä Noora neuvoi Dominolle.
Veetillä näkee jo tuloksia, mutta Pheonixillä ei vielä niin selviä, mutta näillä jatketaan!

Tässä tämä pika päivitys!

lauantai 8. elokuuta 2009

Pikaisesti kuvia

Pistän nyt vaan pikaisesti tiedon, että albumiin on lisätty kuvia Veetistä ja Pheonixista.


maanantai 27. heinäkuuta 2009

Kylmää kyytiä

Meillä on viime aikoina ollut aika kylmää kyytiä koirien suhteen. Ei rapsutteluja, ei puhumista muuten kuin silloin kun on ollut pakko eikä edes koiriin päin katsomista... Veetin suhteen tämä on jo jonkun verran auttanut, ja odotankin innolla torstaina treenejä, että miten se mahtaa mennä. Sen jälkeen voidaan alkaa miettimään niitä rapsutuksia ja muita, mutta vain minun tai Danin aloitteesta. Fii kokeilee edelleen rajojaan ja meillä on sellanen tahtojen taisto menossa että alta pois. Noh eiköhän sekin ala tuosta talttumaan.

Sen verran jäi viime postista pois, että huonoja uutisin Fiin suku rintamalta eli Fiin emän emän veli sai tässä muutama viikko sitten epileptisen kohtauksen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Fiin pennutus jää nyt laskuista pois kokonaan ja Fii tullaan steriloimaan myöhemmin kunhan se nyt ensin kehittyy ihan oikeesti aikuiseksi.

Minun elämään ei kuulukkaan mitään erikoista edelleenkään... Yhtä tylsää kun aina ennenkin ja alkaa tuntumaan siltä, että masennus vaan syvenee...

keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Löpinää

Hmm... Kuinkahan kaukaa sitä alottais.

Alotetaan nyt vaikka viime viikonlopusta. Olin Turussa, Liedossa katselemassa Agilityn MM-karsintoja. Hienot kisat oli vaikka katsomossa olikin vähän tukalat oltavat. Karsinnoissa tapasin myös Veetin kasvattajat Kirsin ja Mikan ja Veetin isän omistajan Pirkon. Olikin hyvä että tapasin heidät, koska olin vähän pelännyt että miten Kirsi ja Mika suhtautuu, ja Pirkko myös, siihen kun en ole tuosta Veetistä saanut oikein mitään irti, mutta nyt oloni helpotti ja sain erittäin hyviä neuvoja tähän meidän tilanteeseen. Kiitos siitä heille! Nyt olenkin alku viikon ollut todella "tyly" koiria kohtaan eli en ole kiinnittänyt juuri mitään huomiota niihin. Olen ainoastaan antanut ruuan ja käyttänyt niitä muutamalla remmilenkillä, vaatien katsekontaktia aina kun remmi kiristyy, ja välillä pitänyt tarhassa vähän aikaa. Ruokaakin antaessani olen vaatinut jotain pientä (niin kuin aina) ja antanut ruuan hyvin vähäeleisesti. Ainut kontakti minkä meinaan ottaa on huomenna agilitytreeneissä ja katsotaan mitä alku viikko on koirille tehnyt.

Nyt olen myös sitten Facebookissa. Liityin sinne vihdoin ja viimein sunnuntai-illalla. Olen jo pitkään miettinyt että pitäis, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi. Karsinnoissa tuli Pirkon kanssa tästä puhe ja päätin heti liittyä. (Varsinainen mainospuhe... =))

Mitähän muuta... Tää kotona oleminen on mulle kyllä ihan kamalaa. Kun ei ole mitään sen säännöllisempää tekemistä niin ei tuu kyllä kotonakaan tehtyä oikeastaan mitään... Mut sit ei kuitenkaan oo rahaa mennä esim. jonnekkin aina kahville tai tekemään jotain niin että sais päivänsä sillä käyntiin.

Jotain tekemistä täytyy keksiä edelleen. Jos jollain on jotain hyviä ehdotuksia niin kertokaa ihmeessä!