Meillä on viime aikoina ollut aika kylmää kyytiä koirien suhteen. Ei rapsutteluja, ei puhumista muuten kuin silloin kun on ollut pakko eikä edes koiriin päin katsomista... Veetin suhteen tämä on jo jonkun verran auttanut, ja odotankin innolla torstaina treenejä, että miten se mahtaa mennä. Sen jälkeen voidaan alkaa miettimään niitä rapsutuksia ja muita, mutta vain minun tai Danin aloitteesta. Fii kokeilee edelleen rajojaan ja meillä on sellanen tahtojen taisto menossa että alta pois. Noh eiköhän sekin ala tuosta talttumaan.
Sen verran jäi viime postista pois, että huonoja uutisin Fiin suku rintamalta eli Fiin emän emän veli sai tässä muutama viikko sitten epileptisen kohtauksen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Fiin pennutus jää nyt laskuista pois kokonaan ja Fii tullaan steriloimaan myöhemmin kunhan se nyt ensin kehittyy ihan oikeesti aikuiseksi.
Minun elämään ei kuulukkaan mitään erikoista edelleenkään... Yhtä tylsää kun aina ennenkin ja alkaa tuntumaan siltä, että masennus vaan syvenee...
Sen verran jäi viime postista pois, että huonoja uutisin Fiin suku rintamalta eli Fiin emän emän veli sai tässä muutama viikko sitten epileptisen kohtauksen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Fiin pennutus jää nyt laskuista pois kokonaan ja Fii tullaan steriloimaan myöhemmin kunhan se nyt ensin kehittyy ihan oikeesti aikuiseksi.
Minun elämään ei kuulukkaan mitään erikoista edelleenkään... Yhtä tylsää kun aina ennenkin ja alkaa tuntumaan siltä, että masennus vaan syvenee...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti