Agia Tsaukkilassa 14.2.2008

Tsaukkilan treenit jälleen.

Harjoituksina oli hyppy-putki ympyrää missä oli hyppy-hyppy-putki mutkalla ja hyppy-hyppy edellisten hyppyjen rinnalla ja toinen putki mutkalla. Tämä tehtiin ensin ihan normaalisti ympyränä ja sitten tehtiin hypyt ristiin niin, että tehtiin valssi väliin. Toisena harjoituksena oli hyppy neliö missä tehtiin välistä vetoja.

Me ei sitten kuitenkaan tehty noita harjoituksia sen kummemmin vaan keskityimme siihen että meillä olisi kivaa ja saisin vihdoin ja viimein Veetin palkattua lelulla. Veetillähän on paljon enemmän tekemisen intoa kun sen kanssa riehutaan siellä kentällä, mutta se lukee minua niin tarkkaan että minulla ei tarvitse kuin vähän hartiat laskea tai tulla jokin muu huomaamaton ele mikä tarkoittaa Veetille, että jaaha tein taas jotain väärin ja siten se alkaa haistella maata. Joten leikin Veetin kanssa kentällä ja aina kun sain sen irti lelusta, niin käskin hypätä hypyn tai mennä putkeen ja sitten taas leikittiin. Tämä ei vaan ollut niin yksinkertaista juuri tuon haahuilun takia ja kotiläksyksi saatiin leikkiä yhden hypyn ympärillä ja hyppiä sitä siinä lomassa. Minä sain noottia siitä, että kehun liikaa tai ylipäätäs hölötän liikaa. Mutta kun minusta tuntuu aina, että jos minä en hölötä tai kannusta, niin Veeti leikkii vielä vähemmän. Täytyy varmaan vaan koittaa mitä se tekee jos minä en sano paljoon mitään.

Itse olin vähän masentunut treenien kulusta, kun ajattelin, että joko me taas joudutaan taantumaan siihen leikkimiseen, mutta sen kerran koutsi, Anette, ja treeni kaveri, Jaana, olivat sitä mieltä, että se meni paremmin kuin pitkään aikaan. Itse en sitä vaan oikein huomaa. En voi todeta mitään muuta kuin, että paljon on opittavaa.

Ilmeisesti treeni oli kuitenkin suhteellisen rankka Veetille, koska kun päästiin kotiin, Veeti meni suhteellisen nopeasti käärölle olkkarin lattialle. Yleensä se pippaloi vielä vaikka kuinka kauan edes takaisin taloa.

Tein tuossa juuri tuollaisen vitamiini tarkistuksen. Eli kaivoin Malin Ekblomin kirjan, Koiran luonollinen ruokinta, esiin ja sieltä vitamiini taulukon. Siinä taulukossa kun on lueteltu vitamiini, vaikutukset, puute, lähteet ja muuta, niin merkkasin tuosta lähteet luettelosta hihglight -kynällä ne ruoka-aineet mitä Wilma saa ja mitä Veeti saa, eri taulukoihin tosin. Enkä minä ihan hakuteillä tuossa barfissa ole kun jokaiseen laatikkoon tuli merkintöjä ja suunnitelmissa olevatkin ainekset ovat oikeaan suuntaan. Eihän tämä tietenkään ole se ainut asia mikä ohjaa barfia, mutta yksi hyvin tärkeä osa. Täytyy muutenkin lueskella tuota kirjaa taas pitkästä aikaa.