tiistai 9. maaliskuuta 2010

Paimentamassa jälleen!

Tänään oltiin taas aamusta paimentamassa ja nyt ei tapahtunut mitään kovin ihmeellistä.

Oltiin tällä kertaa ulkona aidatulla alueella ja jonkun verran oli vaikeeta kulkee takaperin siellä koska se pohja ei ollut ihan tasanen vaan siellä oli muutama sellanen nyppylä mihin meinasin aina kompastua.
Otin Fiin kanssa ensin ja meillä oli neljä lammasta. Jotenkin musta tuntui että se meni ihan persiilleen koko homma. Fii hajotti sen lauman välillä pitkin poikin ja minä huidoin ja toheloin omiani.
Veeti meni sitten seuraavaksi ja nyt sille oli tullut joku taantuma. Ensin ei ollut ollenkaan kiinnostunut lampaista, mutta kun sai niihen liikettä niin kiinnostui taas. Nyt meillä oli jo sellanen lähemmäksi kymmenpäinen lauma niitä lampaita siinä. Kuitenkin sen lauman kanssa kävi sitten loppujen lopuksi niin, että ne jumitti aidan viereen ja Veeti ei uskaltanut mennä sinne väliin ja se lyssähti sitten siihen. Mentiin sitten kuitenkin vielä kokeilemaan lampaitten "koti" aitaukseen (jossa oli siis ainakin 20 lammasta), niin siellä Veeti teki välillä tosi hienoja kokoamisia, mutta sitten se taas aina välillä haisteli, söi lampaan kakkaa ja merkkaili pitkin aitausta. Tämä oli kuitenkin Veetin ainut kerta lampailla tällä kertaa, jotta sillä kasvaisi nälkä edes vähän niitä lampaita kohtaan ja myöhemmin se olisi ollut menossa uudestaa, mutta en päästänyt.
Fii pääsi toisenkin kerran ja tällä kertaa minä oli oppinut taas jo jotain uutta. Minähän (tunnetusti) pälpätän aika paljon, joten käytin liikaa sanoja "ei" ja "Fii". Nyt oli tarkoitus että en käyttäisi noita sanoja niin paljon vaan käyttäisin enemmän paimennus keppiä ja kehuisin enemmän. Aluksi se ei onnistunut ollenkaan, mutta sitten loppua kohdin kun pääsin siihen pisteeseen, että löin enemmän kepillä maahan saadakseni Fiin huomion ja sihisin rauhallisesti kun halusin sen lähtevän kiertämään lampaita tai vaihtaa suuntaa, alkoi Fii toimia huomattavasti paremmin. Sain Fiin paremmin pysäytettyä sivuilla ja vaihtamaan suuntaa, eikä se enää kiertänyt niin montaa kertaa mun selän takaa vaan pysyi mun edessä. Edelleen se näykkii niitä lampaita, mutta ei ehkä niin pahasti kuitenkaan.

Hauskaa oli taas ja jäinkin omien treenien jälkeen vielä seuraamaan toisten treeniä, kun minulla tuota aikaa tuntuu riittävän vaikka muille jakaa ja siinä se päivä meni mukavasti rupatellessa. Lähdettiin vasta yhden aikoihin ajelemaan Salon kautta takasin kotiin. Ostin Klossnereille 10-kortin ja tulemme käymään siellä tästä eteenpäin varmaan noin kahden viikon välein. Olen ajatellut että seuraavan kerran mentäisiin 23.3., mutta täytyy ensin tarkistaa tuo minun erittäin tiukka aikatauluni että antaako se periksi silloin... ;D

maanantai 8. maaliskuuta 2010

VEETI 3 VUOTTA!

Tämä tulee vähän myöhässä tänne blogiin, mutta kuiteski...

Veeti the Mammanmussukka täytti lauantaina 3 vuotta!

torstai 25. helmikuuta 2010

Keppejä ja koirien geenitutkimusta

Eilen sain postilaatikkooni Susan Garrettin 2 x 2 wave training DVD:t ja eilen kerkesin jo niistä ensimmäisen katsomaan ja täytyy sanoa että ei se ollenkaan hullummalta kuullostanut/näyttänyt. Tosin siinä videollakin suositeltiin, että ennen kuin alkaa harjoittelemaan keppejä niin pitäisi harjoitella juurikin sitä koordintaatiota ja kehon kontrollointia plus jotain leikki juttuja ja muuta ja mä luulen että kun ulkona on lunta ihan miljoona kuutioo yksin meijän pihassa niin taidan tosiaan keskittyä tämän kevät talven siihen koordinaatioon ja hyppy hommiin ja sitten kun lumet alkaa sulamaan kaivetaan upouudet kepit esiin.

Tänään aamulla käytiin eläinlääkärissä otattamassa verikokeet koirista ja nyt tällä hetkellä ne odottaa jääkaapissa postitusta. Olisin viennyt ne heti samalla postiin mutta ell oli sitä mieltä että niitä pitäisi hetki pitää jääkaapissa ennen kuin laittaa ne postiin joten siellä ne nyt sitten on ja iltapäivällä lähtevät kohti Helsingin yliopistoa ja Hannes Louhen tutkimusryhmälle.

tiistai 23. helmikuuta 2010

Paimentamassa Veetin ja Fiin kanssa

Oltiin nyt sitten toista kertaa paimentamassa ja täytyy sanoa, että ylätyin tästä kerrasta todella positiivisesti.

Veeti meni jälleen ensin ja herran jumala kun päästin sen sinne lampaiden luo... Mä pari kertaa siinä vilkasin, että tuliko mun mukaan jonkun toisen koira, mutta Veeti se oli. Veeti syöksyi lampaille ja alkoi liikuttelemaan niitä lampaita ympärinsä. Tosin Veeti kyllä haukku aika paljon siinä samalla, mutta Marika oli sitä mieltä, että ei välitetä siitä kun se on nyt noinkin itsevarma viimeseen verrattuna. Alkuun sillä ei ollut aavistustakaan mitä niitten lampaiten kanssa olis kuulunut tehdä, mutta kyllä se välillä teki ihan oikeinkin... Kai? Tai ainakin varmaan ihan vaan vahingossa..? Toisella kerralla Veeti oli ihan väsähtänyt jo ja meinattiin siinä että otetaan sen kanssa vain kerta lampailla per käynti niin ei pääse pieni paimenpoika uuvahtamaan. Jälkeen päin olin ihan fiiliksissä ja ihmettelin edelleen että oliko se tosiaan Veeti siellä lampaitten kanssa?!?!? Niin suuri muutos oli pojassa tapahtunut, etten olis ihan heti uskonut... On tainut Veetykkä käyttää niitä harmaita aivosoluja siellä päässään viimeisen kolmen viikon aikana... :D

Fii menikin sitten toisena ja Fiin ensimmäisellä kerralla ei oikeastaan tapahtunut mitään erikoista ja paimennus näytti samalta, mutta se toinen kerta... Sovittiin ensimmäisellä kerralla, että toisella kerralla en päästä Fiitä heti sinne lampaitten luo, vaan vien sen aitaukseen ja pistän sen istumaan ja menen ensin itse lampaiden luo. Sitten vasta pyydän Fiin lampaiden luo. Ensin näytti siltä että en saa sitä pysymään siellä portin luona, mutta kyllä se siellä sitten pysy ja pääsin lampaiden luo kutsumaan sitä. Kaiken tämän jälkeen me onnistuimme koko session ajan pitämään lampaat kohtuullisesti koossa eli Fii ei kartaakaan räjäyttänyt sitä laumaa sikin sokin kenttää vaan piti ne koossa!!!!! Ensin en edes sitä tajunut, mutta sitten kun tultiin pois ja Marika sanoi jotain, niin tajusin että hetkinen mehän ei tosiaan kertaakaan hajotettu sitä laumaa sillai että Fiin olisi pitänyt joku yksi lammas jostain hakea!!! Mä olin niin ylpeä sekä Fiistä että itsestäni! JEE! Yksi pieni mutta tässä kuitenkin on matkassa nimittäin Fii on alkanut näykkimään lampaita ja tänään olin joka kerta auttamatta myöhässä sen komentamisessa... Mutta ehkä mä osaan ens kerralla varautua tähän paremmin. Mutta positiivisiä asioita on se että muutaman kerran Fii vaihtoi ihan itse suuntaa pitääkseen lampaat mun edessä eikä kiertänyt mun selän taakse ja sitten se että loppua kohden aloin pikku hiljaa tajuta sen kepin merkityksen, mutta olin edelleen koko ajan myöhässä sen kanssa. Ehkä mä joskus vielä..?

Ei voi muuta sanoa kuin että ihan mahtava fiilis jäi kyllä tästä kerrasta ja jos en vielä viime kerralla ollut täysin hurahtanut paimentamiseen niin nyt olen! XD

Ainiin! Sellanen lisäys vielä että Fii on todettu täysin terveeksi Kennelliitossa eli se yksi ykkönen kyynärissä muuttui nollaksi! JES!

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Olympialaiset

Kyllä on Suomi surkeesti alottanut Vancouverin karkelot... Kova oli uho sinne mentäessä mutta taidetaan tulla maitojunassa ja häntä koipien välissä takaisin. Peetu Piiroinen on onneksi pelastanut meijät ihan täydeltä flopilta ja avannut mitali tilin, mutta muuten näyttää heikolta. Pitkä on vielä matka yhdestä mitalista 12:een mitaliin... Epäonneakin tietty on ollu matkassa kuten Janne Ahosen kaatuminen ja loukkaantuminen harjoitushypyssä eilen.

Jos agility olis olympialaji niin kyllä varmasti tulis mitaleita Suomeenkin xD !

No toivotaan että loppua kohden tulisi edes muutama mitali.

tiistai 16. helmikuuta 2010

Nooran koulutuksessa Fiin kanssa

Tänään oltiin taas Nooran koulutuksessa ja kivaa oli!

Fii ei vieläkään hyppää oikein, mutta en mä sitä odottanutkaan. Todettiin vaan että osaa tosi hyvin työstää hyppyään kun hyppää kääntäen, mutta suoralla linjalla räiskii miten sattuu. Kokeiltiin hyppäämsitä yhdellä hypyllä samalla tekniikalla kuin käännöshyppyä, jonka opetin Fiille kesällä, ja Fii alkoi jo siinä käyttämään itseää kohtuu hyvin joten ei sen pitäisi toivoton tapaus olla. Juttelin että olisi kiva saada se yksi yksäri tunti joltain sellaiselta hyppy ammattilaiselta joka voisi sanoa mielipiteensä ja silloin Noora sanoin että Vappu Alatalo on tulossa Suomeen jossain vaiheessa kevättä että kannattaa ottaa siihen yhteyttä ja nyt aionkin laittaa sähköpostia hänelle, josko häneltä liikenisi yksi tunti meille.

Otettiin jälleen myös ohjaustekniikoita. Tällä kertaa vuorossa oli pakkovalssi ja niisto. Hiukan joutui taas keskittymään siihen omaa tekemiseen ja tekemään mielikuvaharjoituksia, että sai ajoituksen oikein ja korjattua aikaisempia mokia. Hyvin se kuitenkin loppujen lopuksi meni ja ehtipä Noora siinä jo sanomaan, että olen luonnonlahjakkuus
ohjauksessa (...?!?!? luonnonlahjakkuudesta en tiedä mutta onhan se kiva saada välillä kehujakin jostain ;) ) ja että teen ja korjaan ohjaustani aina niin kuin neuvotaan. Vielä kun saataisiin koira hyppäämään oikein niin voisi alkaa agsa sujumaan vielä paremmin.

No jos treeneistä ei ollut mitään muuta hyötyä, niin ainakin sain hyvän fiiliksen! Toivotaan että se kestäis edes hetken. Nyt aletaan täällä kotona työstämään sitä koordinaatiota ja hyppytekniikkaa ja jossain vaiheessa toivon että osaisin päättää kuinka opetan Fiille kontaktit ja sitten toivon että mulla olisi jossain vaiheessa varaa hankkia Susan Garretin DVD paketti jossa hän opettaa kepit jollain ainutlaatuisella tavalla, niin että koira oppii ihan oikeasti hakemaan kepit oikein ja suorittamaan ne loppuun saakka itsenäisesti. En tiedä onko tekniikka nyt niin kovin kummonen, mutta ihan mielenkiinnosta aion siihen tutustua. DVD:n esittely video löytyy YouTubesta
.

torstai 11. helmikuuta 2010

Fiin kanssa Piiralla

Eilen tosiaan käytiin iltapuhteeksi Piiralla ja Fii pääsi kopeloitavaksi. Ajattelin jo mennessä sinne päin että jos Leena ei jumeja tuosta koirasta löydä niin jo on kumma, mutta kyllähän se niitä löysi. Lantio oli Fiilläkin jumissa samoin kuin kaula. Fiihän ei sitten rauhoittunut ollenkaan koko käsittelyn aikana vaan vähintäänkin läähätti koko ajan. Kun sitten alettiin olemaan käsittelyn loppu suoralla niin kyselin miten meidän nyt pitäisi jatkaa. Vastaukseksi tuli että nyt pitää muutama päivä ottaa lunkisti eikä päästää Fiitä riekkumaan eikä liukastelemaan. Samoin syvässä lumihangessa pomppiminen on kieletty. Syvissä lihaksissa ei ollut mitään ongelmaa mutta keskittyminen ja koordinaatio olivat huonot ja niitä nyt pitäisi työstää erinnäisillä askellus harjoituksilla. Jossain vaiheessa olisi tarkoitus myös alkaa paremmin kiinnittämään huomiota tuohon hyppytekniikkaan, mutta siitä juttua sitten myöhemmin. Katsotaan nyt mihin tästä päästään.