Myönnyttelyä

Jokunen aika sitten minulla oli suhteellisen jyrkkiä (ja myönnettäköön, osaksi myös hyvin tyhmiä) mielipiteitä tieyistä henkilöistä agilityn piirissä (moni varmaan ymmärtää keistä puhun tai siis kirjoitan), mutta olen huomannut että mielipiteeni on alkanut pehmimään viime aikoina. Edelleen olen sitä mieltä että ne tempaukset, joiden takia minäkin ilmaisin hyvin jyrkkiä (ja tyhmiä) mielipiteitäni, olivat erittäin tyhmästi tehty ja lajin kannalta jopa erittäin haitallisia, enkä niitä vieläkään hyväksy, mutta muuten minun arvostukseni on jälleen pikku hiljaa alkanut nousemaan koska nämä ihmiset ovat oikeasti todella hyviä agilityssa ja sitä ei vaan voi kieltää. Olenkin monen ihmisen kanssa jutellut sitä, että ihmetyttää miksi nämä ihmiset tekevät tai, toivottavasti vaan, tekivät näitä tyhmiä tempauksia ja kuohutti Suomen agility kansaa niillä, kun he, jos ketkään, olisivat voineet ja voivat kuohuttaa Suomen agility kansaa sillä huikealla osaamisellaan ja niillä hyvillä asioilla ja ovat sitä myös jonkun verran tehneet tosin ikävillä "mausteilla". Ymmärrän toki että kun on paljon esillä missä tahansa yhteisössä niin potaskaa sataa niskaan joka tapauksessa, teitpä sitten mitä tahansa (kokemusta löytyy, tosin pienemmistä yhteisöistä :)), mutta osa niistä tietysti saattaa olla ihan asiallista palautetta ja loput voi sitten jättää omaan arvoonsa (esim. ne minun kommentit *häpeää*, vaikka kerrottakoon, että kunniallisesti kommentoin OMALLA nimellä silloin kun kommentoin, mitä kovin moni muu ei tuntunut tekevän...). Toivottavasti arvostukseni voi säilyä ja ikävät tempaukset ovat takana päin.

Sitten omia kuulumisia. Edelleen odotellaan että päästään tuon Fiin kanssa tutkimuksiin ja saadaan varmuus siitä että sillä ei ole mitään vikaa missään ja että se voi jatkaa agilitaamista normaalisti. Elättelen toiveita ettei siinä ole mitään sellaista vikaa vikaa kun se ei oireile mitenkään muuten muuta kuin sillä huonolla hyppytekniikallaan. Olen jo kovin suunnitellut ja hakenut inspiraatiota agsa kisoista omiin treeneihin jahka tosiaan päästään selvyyteen siitä että tuo koira on terve. Samalla toivon sydämeni pohjasta, että Veeti innostuisi lampaista ja paimentamisesta, koska se kuulostaisi suhteellisen kivalta harrastukselta agilityn jälkeen tietenkin ja voisin sen harrastamista Veetin kanssa jatkaa. Aion kyllä viedä myös Fiin kokeilemaan lammastelua, mutta sen jatkosta en sitten tiedä vaikka se olisikin hyvä siinä. Toki varmasti sitten jos se ei voi agilityssa jatkaa. Myös varasuunnitelmia olen kehitellyt jos kumpikaan omista koirista ei voi agsassa jatkaa. Kaverillani on shelttejä ja heillä on pieni pentu tällä hetkellä kasvamassa ja tuossa jo vähän juteltiin että jos niikseen tulee niin saan sen agsa koirakseni. Heillä on myös yksi vanhempi sheltti joka on jo osoittanut pienessä määrin osaamistaan agilityssa joten sekin on mahdollista saada kaveriksi. Kolmatta koiraa en meille voi ottaa enkä oikeastaan haluakkaan, ainakaan vielä. Alku vuoden hässäkkä osoitti sen, että kaksi koiraa on ainakin toistaiseksi maksimi meillä. Katsotaan sitten joskus kun nykyiset koirani ovat jo vähän vanhempia ja muutenkin tiedän tulevaisuudesta enemmän kun tällä hetkellä se on täysin auki.

Tässä oli varmaan taas tarpeeksi minun mietelmiä vähäksi aikaa.
Moikataan kun nähdään!

Kuvia pitkästä aikaa

Täältä löytyy pitkästä aikaa muutama kuva Veetistä ja Pheonixista.

Alku vuosi

Taas on aikaa kulunut, mutta meitin elämään ei edelleenkään kuulu mitään mullistavaa... Tallilla on käyty, agsa treeneissä ei olla kun on ollut niin kylmä, myös jotain pientä matkustelua ollaan harrastettu ja muuten ollaankin eletty normaalisti.

Joulu meni ja uusi vuosi tuli. Meillä ei juurikaan joulua vietetty. Sen verran vain että käytiin Danin isovanhemmilla syömässä, muuten vain oltiin.
Uusi vuosikin oltiin kotona, koska Fii ei ollut ollut vielä yhtään uutta vuotta minulla, joten en tiennyt kuinka se reagoi raketteihin. Koirat kävi ulkona vielä illalla joskus seitsemän aikaan ja silloin joku ampui yhden raketin. Siinä kun Veeti lähti rakettia kohti niin Fii suuntasi lähimpää pusikkoon suojaan eli ei se mikään varma niitten suhteen ole ja ulos en sitä sen kummemmin viennyt sinä iltana, mutta sisällä kun oltiin, se alkuun kuunteli ja ihmetteli raketteja, mutta kun me ei Danin kanssa reagoitu niihin mitenkään niin eipä sekään ottanut niistä turhia paineita. Päätin antaa ruuan koirille tasan puolelta öin ihan vaan sen takia että eivät ihmettele sitä pahinta pauketta. Samalla me voitiin Danin kanssa hiukan vilkaista ikkunasta ulos ja kattella muutama raketti... :). Joskus yhden aikaan Fii oli jo ihan rento vaikka vielä vähän räiskykin ja huomasin että kun minä haukottelin haukotteli Fii pian perään eli oli jo todella rento.
Uuden vuoden päivänä lähettiinkin sitten ajelemaan kohti Nilsiää kummitätiä ja -setää morjestamaan muutamaksi päiväksi. Hauska reissu sinänsä ja maiseman vaihto teki NIIN hyvää, mutta sillai oli vähän tylsää kun oli niin kylmä ettei koiria voinut pitää ulkona kuin muutaman minuutin kerralla kun ne jo alkoi nostelee jalkojaan eli sisällä oltiin pitkälti. Hiukan käytiin Tahkolla katselemassa paikkoja ja muutamaa mökkiä jotkat ovat kummivanhempieni yrityksen, Palatsitahkon, vuokramökkejä. Reissusta tultiin seuraavana maanantaina ja loppuviikko oltiin kotosalla kun Danikin oli lomalla sitten viime joulun...

Tällä viikolla ollaan yritetty aloittaa normaalia arkea. Talilla oon ollut koko alku viikon ja siinä se sitten olikin... Kotona olen jotain saanut tehtyä, mutta en mitään erityistä. Töistä odotellaan edelleen uutisia ja pieni epätoivo alkaa hiipiä kehon jokaiseen kolkkoon kun mitään ei tapahdu ja tekemisen halu olisi SUURI! Mä suorastaan tursuan intoa päästä töihin, jopa niin paljon että kaikki muu tuntuu tosi laimealta... Toivottavasti tähän saisi jonkin selvyyden pian! Tiedoksi kaikille Salon alueella asuville, että jos yhtäkkiä kuulette jotain epämääräisiä huudahteluja ja kirkumista niin se olen minä... entinen työtön! XD

Korjaus

Eli siis se toinen uusi ohjausliike mikä Fiin kanssa opittiin ei ollut twister vaan twisti. Nippelitietoutta ;)

Kuulumisia

Taas on pitkä aika kulunut viime päivityksestä... Onneksi osa ihmisistä on voinut seurata päivityksiäni facebookin kautta... :) Mutta mistähän sitä alottaisi...

No agilitysta tietenkin. Meillähän oli jonkun aikaa taukoa agilitysta, koska Fiillä oli kiima ja Veetin olen ajatellut tiputtaa agi hommista koknaan pois... Yritän keskittyä sen kanssa johonkin muuhun... Tänään se esim. teki maahanmenoja ihan intsinä että kaipa joku toko olisi sille hyvä laji... Fiin kanssa olen tehnyt hyppytekniikka hommia muutamaan otteeseen ja käynyt omissa treeneissä ja niissä se on mennyt ihan hyvin. Samoin maananataina oltiin Salosen Nooran koulutuksessa ja voi vitsi me oltiin ihan liekeissä. Tosin mentiin matalilla rimoilla koska Noora oli sitä mieltä että käyn ensin siellä Piiralla kysymässä hänen mielipidettä rakenteesta ja muusta ja sitten vasta aletaan miettimään sitä hyppytekniikkaa uudelleen... Toivottavasti sillä ei ole mitään kauheen pahaa vikaa missään... Kuvauttaakin olisi tarkoitus, mutta mulla ei edelleenkään ole papereita sille ja haluaisin että ne olisi sitten viralliset lausunnot... Joka tapauksessa Nooran opissa opittiin kaksi uutta termiä ja ennen kaikkea kaksi uutta ohjaustekniikkaa tai ohjausliikettä: ihmisnuoli ja twister. Lisäksi opettelimme vanhaa tuttuamme valssia (siinä kun tuntuu aina olevan jotain fiilattavaa vaikka sitä on tehnyt jo ties vaikka kuinka monta vuotta), vekkiä, takaa kiertoa ja takaleikkausta. Todella hienosti Fii oppi nuo kaksi uuttaa liikettä ja olin ihan ällikällä kun tein ensimmäisen kerran Fiin kanssa takaa kiertoa, koska olin ihan varma ettei se osaa sitä koska ollaan sitä vaan kerran harjoiteltu, mutta se osas sen ihan täydellisesti ja vielä kaukaa! WAU! Ihmettelin sitä siinä ääneen ja Noora vain sanoi että se varmaan johtuu siitä kun silloin ensimmäisellä kerralla sain Veetin kanssa läksyksi sitä yhden esteen hypyttämistä sivu suunassa ja tein sitä myös Fiin kanssa ja se jotenkin ilmeisesti yhdistää takaa kierron ja sen keskenään ja on ihan virtuoosi siinä! Nyt taas yritän sisäistää kaikki Nooran opit ja soveltaa omiin treeneihin.
Mietin tuota hyppytekniikka asiaa ja ensin ajattelin että jatkan niitä ihan normaalisti, mutta nyt en oikein enää tiedä... Pitäisikö mun vaan tehdä niitä syvien lihasten vahvistus harjoituksia vai pitäisikö myös ottaa tekniikkaa... Vaaranahan tässä on se että saan jotain peruuttamatonta aikaa niitten tekniikka harjoitusten kanssa. Pitäisi varmaan konsultoida Leenan kanssa... Veetin tosiaan ajattelin tiputtaa tästä agi hommasta pois kokonaan ja keksiä sille jotain ihan muuta tekemistä...

Josko sitä sitten jatkais tallijutuista. Tosiaan olen aika urakalla tässä ohessa myös talleillut ja ratsastellut. Voi vitsit kyllä se vaan on niin kivaa ja hevosen selästäkään en ole vielä onnistunut tiputtautumaan vaikka välillä vähän hutera olo onkin. Innostuin tosi paljon tästä talli jutusta ja nyt olen jo hankkimassa ratsihousuja ja ties vaikka mitä välinettä ja härpäkettä... :) Nytkin istun tässä tietokoneen ääressä lihakset kipeinä kun oltiin eilen aika pitkällä maastolla ja laukattiin aika paljon ja mulla oli sellanen suomen pienhevonen joka aina välillä päättää että nyt laukataan ja nyt ei laukata... Ensimmäisillä kerroilla se vähän jallitti mua enkä aina saanut sitä laukkaamaan, mutta nyt saan sen kyllä yleensä laukkaamaan, mutta jos on pitkä matka mikä laukataan niin silloin se saattaa kesken laukan päättää et nyt ei taas huvita. Saatan saada sen vielä pari kertaa sen jälkeen laukkaamaan, mutta jossain vaiheessa tulee se vaihe vastaan että voin vaikka seistä päälläni siellä selässä enkä saa sitä enää laukkaamaan ja siinä vaiheessa yleensä multakin on jo kunto loppu kun olen työstänyt, työstänyt ja vielä kerran työstänyt sitä laukkaa... Kuntokuuria siis molemmille... :)

Nyt alkaa pikku hiljaa näkymään valoa työmarkkinoillakin ja parhaimman buustin työhommiin sain Matkalla Töihin -kurssilta, jossa opin tuntemaan muutaman oikean tyypin ja tekemään hakemuksista ja ansioluetteloista myyvän näköisiä. Ihan pientä kajastusta on siis tammikuulle näkyvissä, mutta en kuitenkaan hehkuta sitä sen enempää ennen kuin tiedän varmaksi. Mitä vaan voi vielä sattua! Toivotaan silti parasta! Olishan se oikeesti tosi hienoa jos pääsisin vihdoin ja viimein urani alkuun! Nyt yritän nauttia tästä kaikesta vapaa-ajasta mitä minulle on suotu, vaikka vaikeeta se aina välillä on kun sitä on nyt niin ylenpalttisesti.

Joulukin tulla rymistää eikä meillä ole vieläkään mitään joulusuunnitelmia... Ei harmainta aavistustakaan mihin mennään tai mitä tehdään... Kylläpä kai se tässä sitten selviää...

Ainiin, tuosta paimentamisesta piti sen verran laittaa, että me ei sinne sitten koskaan päästy, koska mulla osu juuri sopivasti haastattelu siihen kohtaan, joten täytyy ottaa se homma uusiksi jossain vaiheessa...

Kokouksia, saunailta ja talleilua

Lauantaina oli TSAUn johtokunnan kokous ja saunailta. Kokous venyi jopa 4,5 tunnin mittaiseksi, mutta kun se vihdoin ja viimein oli ohi palkittiin meidät hyvällä ruualla, juomalla ja tietenkin seuralla :) . Pitkästä aikaa minäkin pääsin tuulettumaan oikein kunnolla. Ei sen puoleen, eipä tarvitse vähän aikaan taas lähteä...
Maanantaina olikin sitten KisAn hallituksen vuoro, mutta luojan kiitos se ei kestänyt kuin 1-1,5 tuntia, joten se ei ollu yhtä tuskallista. Mulla oli auto tuon maanantain tuulilasin vaihdossa ja menin KisAn sihteerin Katin kanssa kokoukseen ja tietenkin poiskin päin ja samalla tuli juttua taas hevosista ja talleilusta. Meillä on joskus aikaisemminkin ollut juttua samaisesta aiheesta, mutta silloin en sitten sen kummemmin alkanut asiaa kaivella kun en tiennyt mitä tuleman pitää, mutta nyt päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä asialle jotain. Tuli nimittäin juttua Kärkelän tallista, joka sijaitsee Kiskossa ja siitä kuinka tallin pyörittäjä voisi kaivata aina välillä apuja. Vastineeksi tallihommista saisin ratsastella ja mahdollisesti myös saisin jokusen ratsastustunnin. Ratsastus on ollut pitkä aikainen haaveeni sillä olenhan käynyt hevospainotteisen lukion. Keskiviikkona sitten talssin ensimmäistä kertaa Kärkelän tallille tutustumaan paikkoihin ja hevosiin. Talli sijaitsee vanhan Kärkelän kartannon miljöössä ja on upeissa vanhoissa puitteissa. Ihan tallin vieressä virtaa pieni koski jonka yli kulkee pieni ajosilta. Talli sijaitsee vanhan ruukin tiloissa ja tavallaan on siroteltu eripuolille rakennusta. Maneesia ei ole, mutta kunnon kokoinen ratsastuskenttä löytyy. Samoin tarhat ja laitumet ovat kunnon kokoiset ja hevosia ja poneja on yhteensä 22. Tänään olin sitten toista kertaa ja tällä kertaa Veetikin pääsi mukaan. Ulkona se olisi mennyt ja viipottanut vaikka koko päivän, mutta kun piti mennä talliin sisälle niin siitä Veeti ei tykännyt sitten yhtään. Veeti osasi hienosti väistää hevosia ja kulki suht luontevasti tarhojen ja aitojen välissä. Jossain vaiheessa täytyy kokeilla mitä Fii sanoo moisesta.

Huomenna onkin sitten TSAUn viralliset agilitykilpailut ja minä olen vastaava koetoimitsija. Ei kyllä yhtään nappais.No kai se on vaan pakko.
Onks pakko jos ei ihan oikeesti taho?

Veeti vanhainkodissa

Viime viikon torstaina, kun olin selvinyt selkäkivuista, päätin ajaa treeneihin Suomusjärven Hinttaan vanhainkodin kautta ja käydä mummelia moikkaamassa. Olin juuri vähän aikaa sitten kuullut että sinne saa viedä koiran sisälle, joten ajattelin että Veetihän on ihan täydellinen sinne kun on niin rauhallinen ja rakastaa rapsutuksia. Ajattelin jo ennen ennen kuin pääsimme sisään että pidän Veetin vapaana sillä ne laitoksen liukkaat lattiat on todella inhottavat kulkea remmissä. Hienostihan se Veeti siellä mennä viipotti eikä yhtään mammaakaan saatu keilattua nuri :) . Mummeli vaan oli niin väsynyt ettei oikein jaksannut seurustella, joten lähettiin sitten muita mammoja ja pappoja moikkaamaan. Siinä samassa Veeti taisi vetää puolien asukkien iltapäivä kahvin kanssa jaetut kääretorttupalaset ja ties vaikka mitä eli ihan joka torstai ei olla sinne menossa... Ihmeen rautanen vatsa tuolla koiralla on kun ei mennyt tuon kummemmin sekaisin.

Illalla treeneissä mulla oli hyvä meininki Fiin kanssa ja päästiin me jopa radalle saakka ja kerettiin ottamaan muuri-hyppy-putki-puomi pätkä kun puomin alastulossa Fii tuli jotenkin oudosti alas ja ilmeisesti vähän myös ontu jalkaansa. Vein koiran autoon ja kävin seuraamassa Anun ja Enskan treenin ja menin purkamaan kiukkuani TSAUn toimistoon. Tuli sitten toimistokin siivottua...