keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Paimentamassa

Eilen oltiin sitten ensimmäistä kertaa noiden koiruuksien kanssa paimentamassa ja hauskaahan se oli.

Otin ensin Veetin kanssa, koska sen reaktion halusin ensimmäiseksi nähdä. Muistutetaan nyt sitten tässä välissä, että minä en tiedä mitään paimennuksesta! Veeti ei oikein ensin tykännyt koko hommasta ja jossain vaiheessa se jähmetty sinne lampaitten keskelle, mutta sitten kun Swedu tuli vähän apuun niin Veetikin vähän rentoutui ja alkoi liikkumaan. Ensimmäisellä kerralla tosiaan päästiin siihen että Veeti uskalsi liikkua lampaitten keskellä tosin kovin lähelle se ei vieläkään mennyt. Mielummin hän olisi leikkinyt Swedun kanssa ja kävi haistelemassa Swedua välillä ja olisitte nähnyt Swedun ilmeen kun Swedu suurena paimenkoirana piti silmä kovana lampaita silmällä ja sitten Veeti, kaikkien kaveli, menee haistelee ja heiluttaa häntää Swedulle. Swedulla oli just sellanen ilme että WTF????? Kuka haluaa leikkiä kun voi paimentaa lampaita! BUAHAHAHAHAHA! Se oli kyllä niin näkemisen arvoinen hetki! Vähän kyllä nauratti tuo Veeti siinä vaiheessa... Hihihi...

No sitten tuli Fii. Fii meni heti lampaitten luo ja heti nokka kiinni niitten persuuksissa, että kukas sää oot ja mitäs sää täällä teet? Hei miksi sä juokset karkuun? Marika siinä sitten oli alkuun vähän kattomassa että mitä siitä tulee ja ihan kivastihan se sitten lähti ja kuulemman Fiillä oli selkee ajatus siitä koossa pitämisestä. Niin minä olin ihan yhtä pihalla Fiin kuin Veetinkin kanssa ja olin aina väärässä välissä ja kaikkea. Muutaman kerran Fii hajotti koko lauman ja sitten sillä saatto hiukan vauhti nousta kovaksi kun se lähti yhtä lammasta jahtaamaan, mutta niistäkin selvittiin.

Toisella kerralla Veeti oli sitten jo paljon rennompi. Siinä vuoroamme odotellessa en suostunut Veetiä silittelemään ollenkaan vaikka se sitä kerjäsi, joten hän turvautui Kimmoon (toinen kouluttaja) ja kuten moni varmasti tietää Veetin, niin Kimmosta tuli Veetin sydänystävä kun hän sai siinä istua rapsutettavana koko sen ajan kunnes meijän vuoro tuli taas. Sanoinkin jossain vaiheessa että Veeti on vähän tollanen mamman helkis liikkis ja mainitsinkin siinä että auta armias jos Tuija tai Pete tulee vastaan jossain niin syliin on kiivettävä... Veeti kaikkien kaveli! Tällä kertaa Swedu oli jälleen mukana ja hiukanko jossain vaiheessa aloin ihmettelee, että mikä hiton papukaija täällä laulaa kun alkoi kuulumaan sellasta ihme viserrystä, mutta sitten tajusin että se on Kimmo joka ohjasi Swedua pillillä. Välillä Veeti juoksenteli Swedun perässä ja otti välillä muutaman laukka askeleenkin ja sitten välillä kun Swedu sai lampaisiin vähän enemmän liikettä, niin Veetikin innostui vähän komentamaan, mutta paimennukseksi sitä ei voinut mun mielestä sanoa... Niin Marika ja Kimmo väitti että ei se ihan toivoton tapaus ole kunhan se tajuaa että se saa siellä lampaitten keskellä oikeesti tehä omia juttujaan, joten jatkamme siellä käyntiä nyt ainakin jonkun aikaa. Siellä on kuulemman ollu sellaisiakin koiria kun ei ne tee mitään, haistelee vaan ja syö lampaan kakkaa, joten siihen nähden Veeti oli ihan hyvä.

Fiin toinen kerta meni sitten mun mielestä jo tosi hyvin ja minäkin aloin hiukan tajuamaan että missä mun kuuluu olla ja niin edelleen, mutta korostan sanaa HIUKAN! Marikan mielestä Fiillä on selkeä ajatus siitä koossa pitämisestä, mikä sinänsä on ihme että sillä on mitään ajatusta päässä... :) Kun sitten homma oli loppunut ja päästy ulos päästin Fiin vapaaksi ajatuksena että kaappaan Veetin autosta mukaan ja käydään vielä kävelemässä hiukan että saavat haukattua raitista ilmaa. Saman aikaisesti Marika päästi lampaat ja koirat ulos ja Fii totta kai syöksyi sinne. Itse en nähnyt mitä siellä tapahtu mutta huutelin Fiitä takaisin autolle ja kun se sieltä tuli niin Marika vaan huuteli perään että "joo-o, kyllä sillä tosiaan on selkee ajatus sillä koiralla" eli kai se sitten teki jotain oikein niitten lampaitten kanssa..? Kun lähettiin vähän kävelemään saatiin me yksi ylimääräinen lenkki kaveri mukaan.

Ikävä kyllä videoita en saanut tarpeeksi hyvä laatuisiksi jotta olisin voinut ne tänne laittaa...

Ainiin, jossain välissä käytiin sitten kattomassa vajaa viikon vanhaa karitsaa Ekaa. Voi että kun se oli pieni ja niin valtavat jalat! Varsin suloinen ilmestys!

Seuraava paimennus kerta onkin jo varattu ja se on 23.2. ja aamu treeni eli silloin nähdään mitä nuo koirulit on niistä lampaista kypsytellyt päissään... =) Tuon viimeisen lauseen voi sitten ymmärtää niin monella eri tavalla... XD

Ei kommentteja: