Joo-o.... Ei mee hyvin... Ajattelin tuossa että lopetan nuo tiistai agility treenit kun ei meinaa aika riittää ja jotenkin mä en saa Veetiä keskittymään siellä Tassukallion kentällä... En oikein tiiä mikä siinäkin sit oikein on... No ei siinä vielä kaikki! Tiistai illalla sain sitten viestin että se ryhmä missä me KÄYTIIN siirtyy keskiviikoksi klo 20-21.30. Päivässä ei ole mitään vikaa mutta tuo aika... Jos nyt mietitään että mä käyn vuorotöissä, jossa vuorot menee seuraavasti: yövuoro 22-06, aamuvuoro 06-14 ja iltavuoro 14-22 ja mulla menee tunti siihen että ajan Kiskosta Lietoon ja saman verran toiseen suuntaan luonnollisesti, niin mulla on mahollisuudet käydä tasan kerran kuukaudessa noissa treeneissä. Ihan vaan sen takia että iltavuoro on kerran kuussa keskiviikkosin niin sillon ei ole mitään mahiksia päästä noihin. No jos mulla on yövuoro (kerran kuussa keskiviikkosin) niin mun pitäis tuollon klo 21.30 lähteä kotoonta ajamaan töihin, joten ei mahiksia päästä. Jos mulla on torstainan aamuvuoro, mun pitäis olla nukkumassa viimeistään klo 22 joten ei sillonkaan mahiksia, joten ainut vaihtoehto olis sillon kun mulla on torstai vapaa ja sekin on vain kerran kuussa joten tästä voi laskea mitkä mun mahikset on päästä treeneihin... Ja sitten kun vielä lasketaan tuohon päälle koiran jäähdyttelyt ja juottamiset ja kotona tavaroiden paikalleen laitot ja muut pikku toimet niin hellurei ja hellät tunteet! On nimittäin aikaste mahdoton yhtälö... Eli edessä olisi nyt sitten JÄLLEEN ryhmän vaihto, koska en halua maksaa täyttä hintaa siitä että pääsen kerran kuussa treeneihin... Niin ja vielä sekin että vaikka mun työajat jossain vaiheessa muuttuis niin silti ei kauheesti innosta olla arki-iltana takasin kotona ehkä just ja just puol yhentoista aikaa... Kyllä nyt vit**taapi!
Näin se elämä potkii päähän... Toivottavasti piakkoin tulis jotain hyviä uutisia ettei tarttis vaipua täysin syysmasennukseen...
Ehkä me vielä joskus päästään vauhtiin tässä lajissa... Tosin tällä hetkellä tuntuu että Veeti on jo eläkeikänen siinä vaiheessa kun meillä olis mahollisuus päästä sellaseen säännölliseen ja järkevään rytmiin... Kui just mulle käy aina näin... Niin ihan kun muille ei koskaa käy mitään... =)
Joo yritämme nousta suosta ja TAAS jatkaa uudella innolla....
Näin se elämä potkii päähän... Toivottavasti piakkoin tulis jotain hyviä uutisia ettei tarttis vaipua täysin syysmasennukseen...
Ehkä me vielä joskus päästään vauhtiin tässä lajissa... Tosin tällä hetkellä tuntuu että Veeti on jo eläkeikänen siinä vaiheessa kun meillä olis mahollisuus päästä sellaseen säännölliseen ja järkevään rytmiin... Kui just mulle käy aina näin... Niin ihan kun muille ei koskaa käy mitään... =)
Joo yritämme nousta suosta ja TAAS jatkaa uudella innolla....
2 kommenttia:
Meidän pitää hankkia omalle kentälle kaikki esteet ja _vuokrata/palkata_ sinne hieno, kyvykäs ja upea valmentaja. Siis sellainen, joka kykenee opettamaan myös sua ;) Meitsi on vielä täysin tyytyväinen sun treeneihin! Terv. aktivisti Hanna
Joo olishan se hienoo jos olis täällä joku sellanen joka vois auttaa mua mutta sitten tarttis vielä saada joku talviharjoittelupaikka, jotta ei tulis aina talvisin taukoa...
No onneksi alkaa näkyä valoa tunnelin päässä eli pääsin yhteen toiseen ryhmään mikä on perjantaisin klo 1700 alkaen ja se alkaa lokakuun alussa ja kouluttaja kuulosti oikein mukavalle ja sopivalta meille, joten ehkäpä tämä tästä!
Lähetä kommentti